IRC-Galleria

Pikku Sasuke ja sitäkin pienempi Gaara kiiruhtivat pulkkamäkeen eräänä lumisena iltapäivänä. Mäki oli mitä korkein ja sää mitä mainioin. Gaara ja Sasuke puskivat eteenpäin tarmokkaasti ihan huipulle asti raahaten pulkkaa perässään. Gaara imi peukaloa ja osoitti, että olisi aika uhrautua mäelle. Hän rutisti nallea Sasuken asettaessa pulkan syöksyasentoon.

Sasuke istuutui eteen ja Gaara taakse nallensa kanssa.

Pulkka kiisi kuin raketti alas ja pieni töyssy sai pienten sydämiin jännitystä. Mikä kumma se töyssy oli?

Ei tarvinut kauan odotella, kun Itachi nousi maasta vallan järkyttyneenä jäätyään pulkan alle.

Pulkka pysähtyi lopulta ja Sasuke katsoi vihaista isoveljeään, joka heristi nyrkkiään kauempana ja laahusti kertomaan äidilleen.

"Homo", sanoi pikku Gaara ensimmäisen sanansa osoittaen Itachia.

"Niin se on. Isän puolelta", Sasuke avasi sanaisen arkkunsa ja naurahti kimeästi.

Itachi kuuli kaiken ja vallan juoksi äidin helmoille kertomaan, että häntä haukuttiin sateenkaaripojaksi. Voitte kuvitella uskoiko hänen äitinsä viisikesäisten pikkupoikien tietävän moista sanaa. Itachi sai siis vain taputuksen päälaelle lohdutukseksi.

"Vie lamppu"
- Ei mahdu ovesta..
"Vaakasuorassa, hölmö!"
- Sit en yllä ovenkahvaan
"AVAA SE VITUN OVI ENSIN!!!!!!!!!"

23joulu200823:2023.12.2008 23:18 <Sasse-kun> NÄEN KAUKANA MYYRÄNKOLON JUMALAUTA

MIKÄ VITUN PAKKOMIELLE MUN ON MENNÄ SINNE JA OSTAA RIHKAMAKORUJA XDDD

Eilen lähti mukaa muumitikkarikoru, sitä edellisel kerral kävin ostaan halpishameen ku se näytti siistilt ja sitte tiikerikuvioiset semmoset korvakorut ja ku en osannu päättää et punane vai sinine ni otin molemmat ja tänää sitte ku hain Hennipennil (tuttavallisesti Hemuli) lahjan sielt (violetti muumitikkari koru ku se oli ainoo siel, oma keltane), ni mukaa lähti KANS pinkkii kynsilakkaa, PINKIT tähtirae -korvakorut ja ihme hilavitkuttimet ranteesee (PINKIT NEKI), MEIKÄ EII KESTÄ XDD

Meinasin ostaa jotku kalsaritki sielt mut joo ei sopivii kokoja kaikki ALE -koris olevat tyylii XL.

What's wrong with me?!!11

LUNTA!!! *juoksee hankeen ja tekee lumienkelin kunnes Oro tulee naama irves sukat jalas hakemaa takaisin sisälle*

- Nii, ethän sä osannut mitää tehä väärin.. mun sukat ;__;

Oletko...
...ihastunut? - no en kyl
...rakastunut? - en
...väsynyt? - en
...iloinen? - kyllä :)
...vihainen? - en, paitsi s*venil vähä
...nälkäinen? - ei oo ruokahaluu :((
...stressaantunut? - alitajuntaisesti ehkä
...rahaton? - en iha
...yksinäinen? - iha vitun yksinäine :<
...onnellinen? - juujuu
...huumorintajuinen? - joo
Onko sinulla...
...paljon kavereita? - kaikki rakastaa mua
...paljon ystäviä? - on iha vitust
...liikunnallinen harrastus? - ei oo
...jokin pakkomielle? - on
...jokin vakava sairaus? - ei toivon mukaa
...vielä koko perhe koossa? - onn
...liikaa musiikkia koneellasi? - vittu se räjähtää ylipaljoutee
...valtava pelko jotain asiaa kohtaan? - joo jatkuvast -.- tyhmä oon damn

PYÖRRYN ONNEEN.

PITKÄSTÄ MATIKASTA

PÄÄSIN LÄPI EKAST KURSSIST !!!!

Joo, (vaaditaan semmone putki mist saan happee) ja saan olla sii akvaarios naked out siel elelen ja saatte välil heitellä sinne karkkii tai jotai safkaa, kuka haluu?

(Voi välil juosta veskiin tai koneelle, mutta muuten se on aika sisäsiisti. Iha varmana)

Ei oo Kummelista... 8DDD

Mahdotonta, kun näin miettii. Mä rakastan sitä, mutta se tuskin huomaa mua. Oon nii pirun ruma. Se tule koskaan rakastamaan mua haluamallani tavalla. Se on mahdotonta. Oon niin ruma. Voi että, mitä tehdä, kun ei tuu koskaan saamaan mitä haluu.

Olen lapsi, joka ei saanut koskaan keltään hyväksyntää. Joka kadotti lopulta itsensä, ja soluttautui joksikin muuksi.

Vain siksi, että joku rakastaisi.

Joskus..

istahdan aloilleni korkeaan nurmikkoon ja hiljennyn katsomaan nukahtavaa maailmaa. Pikku auringot peittävät viilenevän kaupunki-ilman laukeuteensa ja liikenne hiljenee vähitellen. Huokaan kerran, miten onkaan kaunista. Miten joskus päättyy päivä tää, ja miten uusi seuraa, yleensä kauniimpana kuin koskaan. Jos vain osaa tutkia ja arvostaa.
Mietin osaani. Lampi tyyneni lopulta heittämästäni kivestä. Jatkan pohtimista ja lopulta säpsähdän, jonkun loikkaavan olalleni. Te? Te kaikki? Mitä te oikee täällä teette?

Istutte viereeni ja hiljennytte katsomaan kanssani jo liian varhain hiljentynyttä kaupunkia.