Sä katselet vanhoja kuvia kehyksissä
Koristeltuja muistoja, niitä harvoja hetkiä
Niissä ei näy huolta, mikä sussa näkyy nyt
Niissä näkyy hiljalleen mustuva elämä, joka nyt on pimeä
Arvet ympäri kehoasi muistuttaa sitä euforiaa
Jonka tunsit kyynelten seassa
Yksin lämpimällä pesuhuoneen lattialla
Verestä punaisella
Jonka tunsit kyynelten seassa
Yksin kylmällä eteisen lattialla
Outo syke kasvoillasi
Hiljaa katoavia mustelmia
Hiljaa arpeutuvia haavoja
Epätoivoisia unia roikkuu seinälläsi
Ihan sänkysi vierellä
Sä katselet niitä, kun et kykene nukahtamaan
Toivot olevasi siellä, maalatuissa kuvissa
Peili näyttää sulle, kuinka likainen olet
Kuinka sairas ja väsynyt sä olet
Sä et voi pestä sitä pois kemiallisella suihkulla
Sä et voi pestä sitä pois alkoholilla
Ihmiset näyttävät sulle, kuinka vihainen sä olet
Ne pelkää sua, mutta ne ei tiedä
Että sä pelkäät niitä
Niiden viattomuutta
Sä et voi enää murtaa sitä seinää ympäriltäsi
Mitä sä aloit rakentaa jo pienestä pitäen
Se seinä vahvistui pelosta ja vihasta yhdessä
Etkä sä voi enää tappaa sitä
Joskus sä maalaat seinällesi kivoja kuvia
Iloisia värejä, kauniita maisemia
Vaikka sä tiedät, että kaikki valuu aikanaan pois
Ja sun pitää tehdä kaikki uudestaan
Joskus sä kaiverrat kalloosi lauseita
"Ei se kuole, ei vielä"
"Ei se jätä mua, ei vielä"
Toivoen, että se toimisi
Joskus vain ei voi muuta, kun kutoa rintaasi kukkia.