IRC-Galleria

Sä pistit kätesi
Minun ikkunaani
Minä tunsin lämpösi
Koko ruumiissani

Miksi sinä jäit sateeseen
Ilman sateenvarjoa
Meikit kasvoilla itkit taas
Ilman sateenvarjoa

Pikkutunneilla pyörin
Sängylläni
Minä tunsin lämpösi
Nyt et ole täällä

Minä etsin sinun vaatteita
Eläisin kuvitelmissa
Minä etsin sinun ääntäsi
Mun pää hajoaa

Puhalletun kynttilän savuna sä lensit
Maailmalle haithtuen aikaan
Vai näenkö mä vain pahempaa unta
Jos lähditkin toisen matkaan

Mitä minun pitäisi uskoa
Kun en mistään mitään tiedä
Olen niin vitun tyhmä
Etten mistään mitään tiedä

Sinä olet minun yläpuolellani. Ohjeita antava kasvattajani. Minä seuraan sinun likaantuneita jälkiäsi. Seuraan niitä vuosia sinun perässäsi, vuosia sinun jälkeesikin. Minä yritän astella puhtaimmille jäljille, mutta joskus matka niiden välillä on liian suuri. Joudun astumaan myös niille likaisille, etten kaatuisi jättämälläsi polulla.
Minä en tahdo enää seurata. Mutta taakseni jätetyt jäljet ovat kadonneet ja niiden tilalla on vain tyhjä seinä. En voi jäädä paikoilleni, enkä aina näe muita teitä.
Miksi sinä tahrasit jälkesi minun nähteni. Nyt minä seuraan niitä, joskus vielä kaatuen kuten sinäkin aikanasi. Jääden kuolemaan tahrojen ympäröimänä yksin.

Laura. sanoo:
Hrr
Mää näin yks yö unta siun isästä!
Se oli neekeri

Hiljaa valun pitkin minun ikkunaa
Kaikki muut on menneet
Kuinka voisin tietää missä taas palaa
Taas palaa

Kaiken kauniin päälle verhot laskeutuu
Sadan vuoden jälkeen
Ruusut ovat hautautuneet alle jään
Alle jään

Laa-laa-laa-laa lakaistaan
Se pois se pois se kaikki piiloon

Sammuttakaa tähdet
Sammuttakaa aamu
Sammuttakaa lamput
Sammuttakaa aurinko
Ei saa, saa, saa, se paistaa

Laa-laa-laa-laa lakaistaan
Se pois se pois se kaikki piiloon

Vasta parin Xanorin jälkeen olo alkaa helpottaa.
Parin kaljakorin jälkeen viel jaksaa janottaa. Lääkkeet jeesaa, kun ahdistaa ja vituttaa.
Siks lekurit nii mielellään niit työttömille kirjottaa. Jos taivas tai sun mieli on musta, pala aurinkoo löytyy repusta tai käsilaukusta.
"Hei, se hoitaa vaan työttömyyden aiheuttamaa masennusta." Onnellisten kansakunta tyhjin katsein laahustaa.

Ja tsiigaat töllöö, tuijottelet mainoksia. Ihmelaatikko suoltaa aina uusii totuuksia.
Kaikkee mitä ostaa, kunhan saa sen ekan liksan. Kaiken valmiiks valmistaa, sun katseen suunnan varmistaa.
Ja myös sen, et pysyy omat ajatukset poissa, tarpeeks noit vitun aktivistei pyörii muutenkin jaloissa.
Ne sekoilee ja avaa lukot kettutarhoissa. Parempi et salkkarit pyörii näis kokoperheen istunnoissa.

kertosäe:
Ja vitut susta, sut voidaan lääkkeil hiljentää.
Vitut susta, aurinko paistaa pidempään.
Vitut susta, ei riitä massit mihinkään.
Vitut susta, vitut susta.
Joo, vitut susta, ja vittu sun tunteista.
Vitut susta, ja sun oloist ankeista.
Vitut susta, hyvää oloo saat napeista.
Vitut susta, vitut susta.

Potkisin kanssasi jalkapalloa
Jos uskaltaisin hakea sen
Pimeästä viereltä verkkoaidan
Seasta harmaan ruohon ja mudan
Hakisin pallon sinulle
Mutta se on rikkinäinen, reikiä täynnä
Osittain maatunut, jäätynyt
Se on siellä, missä kaikki muukin
Siellä, mistä niitä ei saa takaisin
Sanot olevasi siellä vielä
Sanot olevasi siellä vielä
Maassa, takana verkkoaidan
Ajattomassa, takana verkkoaidan

Minä hukkasin nallekarhuni
Onkohan se siellä
Pimeässä, juurella suuren puun
Onkohan sekin jäässä siellä
Minä haluan sen takaisin
Mutta jos siihen tarttuu
Se hajoaa, se repeää, se haihtuu
Se kuuluu sinne, minne kaikki muukin
Sinne, mistä niitä ei saa takaisin
Sanot olevasi vielä siellä
Sanot olevasi vielä siellä
Tyhjässä, takana verkkoaidan
Yksin, takana verkkoaidan

Kanssa kuurankukkien

Elämä on valtava läjä paskaa, jossa on siellä täällä muutama timantti. Jotkut kokevat paljon paskaa, mutta löytävät sitten jotain kaunista, jotkut kahlaavat paskassa läpi elämänsä löytämättä mitään.

(Tänään oli outo päivä)

Extreme duudsonit teki jotain mun pääkopalle, nyt mä haluun tönii jengii metron alle, kuvanauhalle, miksei kukaan naura.

Tissiposki.

Herään aamulla, petivaatteet veressä
Katson käsiä, veitsi vieressä
Taas meni kontrolli, mikä mua vaivaa
Se kävi taas, halusin lopettaa
Kaiken, kaiken, elämässä pahan
Tavalla tai toisella, se oli taas väärin
En menny sinne, minne piti mennä
Mä jäin kotiin taas itkemään

Mä luulin et sain toivosta kii
Luulin et se kaikki menis jo ohi
Mut se paha mun mielessä,
Henkinen syöpä, se kasvaa, kasvaa
Koitan peittää sen, se ei mee pois
Se kasvaa, kasvaa, en saa sitä katoamaan

Ilta, sytytän röökin, katson kadulle
Siellä juoksee poika, en tiedä minne
En tiedä miksi, mutta haluan juosta
Sinne minne sekin, karkuun itseäni
Mutta se seuraa, seuraa, ei ole piilopaikkaa
En saa apua, vaikka auttajia olisi
En saa apua, mä olen taas yksin

Mä luulin et sain toivosta kii
Luulin et se kaikki menis jo ohi
Mut se paha mun mielessä,
Henkinen syöpä, se kasvaa, kasvaa
Koitan peittää sen, se ei mee pois
Se kasvaa, kasvaa, en saa sitä katoamaan

Jotkut tietää, mistä mä puhun,
jotkut taas ei, ne ei usko muhun
Mä tiedän, ne aattelee taas sitä samaa
Tyttö kaipaa huomioo, ei mitään muuta
Ne harvat jotka ymmärtää, ei osaa auttaa
Mä olen pahoillani, mua ei saa uskomaan
Että jostain joskus löytys valoa,
Sellasta joka parantais tän pahan

Mullon kavereita, joilla ei oo helppoo
Mullon läheisiä, joilla ei oo helppoo
Mä tunnen syyllisyyttä koska en enää jaksa
Mä haluan auttaa, mutta mullei oo voimia
Mä yritän, mä yritin, mä halusin toivoo
Että joskus me kaikki nähtäs se valo
Se usko huomiseen, joka auttaa jaksaan
Mut mun sokeet silmät ei enää nää
Ainoastaan sen paineen, tuskan, ikävän
Mä olen epäonnistunut, ei musta ole enää mihinkään

Mä luulin et sain toivosta kii
Luulin et se kaikki menis jo ohi
Mut se paha mun mielessä,
Henkinen syöpä, se kasvaa, kasvaa
Koitan peittää sen, se ei mee pois
Se kasvaa, kasvaa, en saa sitä katoamaan

Copyright Minä.