Olisiko parempi myöntää etten ole vielläkään päässy yli susta
että mä elän valheeessa.
mutta mitä se sitten taaas hyödyttäisi ?
Osottaisit sormella ja nauraisit.. silloin olisin vain luuseri..
en ole varmaan ikinä merkanut sulle paskan vertaa mutta ei se mitään.
Kaikki kääntyy viellä paremmaksi, sinä ja minä tullaa olemaa ehkä jonain päivänä edes ystäviä..
omien hölmöyksieni takia menetin parhaimman ja luotettavimman ystävän.
Voisinpa vain katsoa silmiisi ja sanoa " olen pahoillani"
Mutten pysty, sinä jos kuka näkisit ettei minulla ole kaikki hyvin ..
Elämäni on vain hymyilyä ja ventoille vieraille juttelua..
näkisit myös sen että minun edessä on kuin muuri jotta kukaaan ei pääse lähelleni.. elämäni on suurin valhe olen kadottanu itseni..
Mutta toivon että jonain päivänä sinä autat löytämään minut..
Olen pahoillani, haluan olla ystäväsi,<3
