IRC-Galleria

2006. Vieläkin tuntuu niinkuin olis oikeesti vasta 2000. Koska se oli aika hevispesiaali vuoden vaihtuminen. Olin 14 ja Matinkylän ghetto tarjosi puitteet tälle poikkeukselliselle juhlayölle. Kourassa Kopparsberg ja kulman takana taisi huulessa roikkua Malboro ensimmäistä kertaa. Halasin Teaa keskiyöllä ja molemmilla oli saamarin kylmä. Pikakelaus vuoteen 2005. Toisessa kädessä cavaa ja toisessa aussi kuoharia. Terassilla sain sytytettyä vogue-savukkeen, jonka jälkeen riensin sisälle halaamaan Teaa keskiyön kunniaksi. Ja ulkona oli niin pirun kylmä. Tarinan opetus on, että vuosi vaihtuu joka vuosi ja Saulin sanoin tämä vääjäämättä johtaa siihen, että joka vuosi olemme vuoden vanhempia. Ilmeisesti monet asiat muuttuvat ajan kanssa, kuten esimerkiksi se, että en enää omista Nokia 3110-kännykkää, mutta uuden vuoden juhlinta on ollut pitkälti samanmoista niin kauan kuin olen viettänyt sitä muutenkin kuin mässäilemällä ylenpalttisesti karkkeja ja pakenemalla veljeni minuun tähtäämiä raketteja.
Ai niin. Täytyy mainita. Vuoden 2006 puolella. Vuoden toisissa kekkereissä, eh...nukahdin eli väsähdin sohvalle, josta herään muutaman tunnin kuluttua kun joku hipelöi toista jalkaani, josta on tippunut sukka. Onneksi kaveri osui jalkapohjan kivikoviin kovettumiin ja ihosolun muunnoksiin, sitten peli loppui aika äkkiä. ;)

Heräsin tänään kolmen ja puolen tunnin unien jälkeen vastaanottamaan nuohoojaa meille. Sweet. Nuohooja on ehkä kadonnein ammattikunta heti puhelinvaihdeneitien jälkeen. Nuohooja on siis tietenkin sellainen vanha, mielellään parransängen omaava pohjoisesta kotoisin oleva vänkä gubbe spaddun natsa huulessa. Tai niinhän sitä luulisi. Oli nimittäin pakko epäillä tämän meidän nuohoojan ammattitaitoa, koska jätkä oli vain skidisti pari vuotta vanhempi kuin allekirjoittanut. Olisin varmaan sulkenut oven sen jäpikän nenän edestä ellei sillä olisi ollut kädet mustana noesta ja hiiliraita poskessa. Mahtavaa. Lisäksi se toi sisään sellaisen nuohoojan harjan, jolla se rassaili takkaa. Tuli mieleen ne nuohoojat Maija Poppasesta. Tämä ei kuitenkaan laulanut tai tanssinut ympäriinsä. Tai itseasiassa voihan se olla et se vetäsi parit stepit sillä aikaa kun se kiipeili tuolla katolla. Itseasiassa mä oon aika varma asiasta. Kai sitä nyt jokainen kunnon nuohooja. Kuuluu luultavasti ihan siihen koulutukseen. Siis tanssitunnit. Propsina se pulloharjan näköinen juttu. Jokatapauksessa ihailtava ammatti, arkipäivän MacGyver.