Noniin, olipahan taas viikonloppu. Miks mikään ei koskaan voi mennä niinkun haluis, paitsi että mitä nyt voi odottaa viikonlopulta kun jo itse viikko on mennyt niinpäin seiniä kun olla ja voi. Miksi pitää aina ensin tehdä ja sitten vasta ajatella. Eikö sitä ikinä opi? En usko, kaikki vaan aina tapahtuu. Hitto, en halua huomenna töihin. Viikonloppu on aina liian lyhyt, nyt lohduttaa ainoastaan se että ens viikolla on kuitenkin yks ylimääränen vapaa.