Hei, olen syntyperältäni ihminen, nimeäni en mainitse. Asun pienessä mökissä, joka sijaitsee syntisessä laaksossa jossain tuolla kaukana. Pidän kovasti asioista, ja ideoista jotka voin poimia ilmasta ja laittaa suuhuni, pitäen niitä ominani. Pukeudun usein mustaan, herrasmiesmaiseen pukuun, jonka kruununa toimii 70-luvulla Lontoon pääkaupungista ottamani knalli. Ulkoilutan lähes päivittäin koiraani, joka pitää ulkoilmasta lähes yhtä paljon kuin minä. Itseasiassa, pidän ulkoilmasta niin paljon, että mökissäni ei ole kattoa. Seinienkin olemassaolo on vahvasti kyseenalaistettava asia. Jokaisen kuukauden viidennen sunnuntain pyhitän onnen etsimiselle. Naapurini mukaan se löytyy läheisen joen rannasta, jossa kukkii paljon kauniita kukkia. Joka toinen (ja puoli) ilta kello 25:00 juon kupillisen teetä, johon sekoitan jotakin valkoista jauhetta, jota hullut ulkomaalaiset kutsuvat sokeriksi. En keksi muuta sanottavaa itsestäni, olen kuitenkin melkoisen keskiverto ihmisolento, en poikkea lajitovereistani niinkään radikaalisti, kuin naapurininaapuri, joka väittää vuorokauden jakautuvan 24 tuntiin ja maapallon olevan pyöreä. Eikö kuulostakkin hullulta? Mies varmaan lynkataan jonain päivänä.
...Tai sitten en..?