Ee perkele....Nyt mie sen oon tajunnu! Pitti on hieno ja kaunis asia!
Eilen oli Mokoma Pakkahuoneella vetämässä keikka ja jumaleissoni kun ne veti uskomattoman hienon keikan! Ensimmäistä kertaa jätin eturivin, mutta siirryin pittiin. Jeesus sitä menoa... Porukkaa paiskotaan joka puolelle, kyynärpäästä tulee vähän ties minne, täysi kaaos. MUTTA...vaikka oli mättö ja kaaos päällä, niin perkeles se oli reilua se fiilis ja porukka pitissä. Jos joku kaatui (kuten minä monasti), niin heti oli 2-3 kaveria kiskomassa sut ylös ettei headbangersit tallo sua jalkoihin. Ja niin...moshailtiin me Jack Sparrown kanssa pariinkin otteeseen tuolla pitissä...Kuolatkaa, te alhaiset lutkat. Hähhääh.
Tulipa sieltä keikalta kans ostettua paritkin t-paidat. Tuo Mokoman Punainen Kukko -paita ja "Saatanan perkele" -paita. Kyllä nyt kehtoo lähteä mummolaan kun on tyylikkäästi puettu! Mukaan tarttui kans Mokoman hieno tissikoru ja parit tarrat...jotka molemmat kärsivät pitissä, mutta hyvä ystäväiseni glottis78 kelepuutti ihtellensä toisen niistä. Verraton mies.
Alkoholiakin kului vaihteeksi ihan kiitettävä määrä...vaikka kuivinsuin piti taas olla. Ennen keikkaa tuli nautittua:
- 5 pulloa Olvia
- 0,5 litran Lonkero pullo
- Tilkkainen Two Dogsia
- Iso lonkero Passionin terangilla
- 2 isoa olutta Pakkahuoneella (toinen juotiin kilpaa ystäväiseni kanssa. Tasapeliin päädyttiin.)
Mutta parasta tuossa keikassa... Seuraavana aamulla mulla oli vaihteheksi kasilta työpäivä! Pikkasenko kroppaa särki ja oli paskanen olo...Tiesi olleensa pitissä oikein olan takaa. Nyt onkin taas työviikko tahkottu läpitte ja mietitään, notta mitähän perkelettä sitä vielä tekis. Viihteelle tekisi mieli lähteä, mutta ei taida olla tuota porukkaa miun ideaa kannattamassa tarpeheksi. Mulkerot.
Lopuksi vielä kiitokset kaikille tutuille ja puolitutuille joihin törmäilin (kuvainnollisesti ja kirjaimellisesti) keikan aikana ja toki itse heleveten asialliselle tanssi- ja soitinorkesterille, MOKOMALLE! Vittu työ ootta parhaita. Kunnioitan!
Tästä on hyvä jatkaa... Kahtellaan.