tuoksun kesä yön sen seurakseni sain kun alla tähti vyön mä mietin unelmiain niin kummalinen on tää kulku kohtalon kun tanssiin haki hän mies tuiki tuntematon vaan leikkiin rakkauden mä mukaan mennyt en kun aikaa pelkäsin kyynelien
hän yksin jää jolta uskallus puuttuu mä valtaa tunteille milloinkaan antanut en näin päätty tää tuskin muuksi se muuttuu jäi kätköön sydämmeen vain ikävä se niin viiltää
sen silloin tajuaa kun on taas yksinään ei rakkautta saa kun ei kuule sydäntään häntä epäilin ja torjuin ystävän niin paljon menetin jos oli oikea hän
leikkiin rakkauden mä mukaan mennyt en kun aikaa pelkäsin kyynelien
hän yksin jää jolta uskallus puuttuu mä valtaa tunteille milloinkaan antanut en näin päätty tää tuskin muuksi se muuttuu jäi kätköön sydämmeen vain ikävä se niin viiltää