Fakta 1
Sikainfluenssarokote ei suojaa sikainfluenssalta
Rokotteiden tehon väitetään olevan siinä, että rokotteen sisältämien viruskantojen takia keho luo taudille immuniteetin, ja on siten vastustuskykyinen esimerkiksi sikainfluenssavirukselle. Tieteellistä näyttöä rokotuksen ja immuniteettimuodostuksen väliltä ei kuitenkaan ole.
Vaikka rokote saisikin kehon tuottamaan suojaa tiettyä virustyyppiä vastaan, on todennäköistä, että virus mutatoituu, ja sitä varten pitää saada uusi rokote. Tämä ilmiö näkyy erityisesti influenssaviruksien kohdalla jokavuotisina influenssarokotuksina. “Rokotuksen jälkeen vasta-ainetasojen arvioidaan pysyvän suojaavina korkeintaan noin vuoden verran. Rokote tulee siis ottaa vuosittain sekä suojan lyhytaikaisuuden että rokotteen koostumuksen vaihtelun vuoksi.” todetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivulla.
Tilastollisesti keskivertoamerikkalainen joutuu 40 kertaa todennäköisemmin salaman iskemäksi kuin sikainfluenssarokotteen pelastamaksi.
Fakta 2
Rokotteissa käytetään adjuvanttia
Adjuvantilla tarkoitetaan rokotteessa olevaa apuainetta, jonka tehtävä on ärsyttää elimistö muodostamaan puolustusreaktio varsinaista antigeenia vastaan. Useimmiten adjuvantit ovat alumiinipohjaisia, mutta ainakin joissakin tutkimuksissa kokeiltavissa rokotteissa käytetään myös öljypohjaisia adjuvantteja. Suomeen tilatuissa sikainfluenssarokotteissa käytetään todennäköisesti tiomersaali-nimistä elohopeayhdistettä ja öljypohjaista skvaleenia. Suomessa on testattu skvaleenivapaata rokotetta, mutta sitä pitää itse osata vaatia käytettäväksi rokotushetkellä.
Fakta 3
Rokotteissa on heikennettyjä viruksia
Rokotteissa käytetään tapettuja bakteereita tai tautia aiheuttavia heikennettyjä viruksia, mikä käy ilmi esimerkiksi Yhdysvaltojen tartuntatautien valvonta- ja ehkäisykeskuksen sikainfluenssarokotteesta kertovalta sivulta
Fakta 4
Rokotteet eivät ole turvallisia
Sikainfluenssarokotteita ei testata kunnolla ennen niiden käyttöönottoa, mikä todetaan myös Suomen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen puolesta. Sikainfluenssarokotteet testataan samalla, kun ne otetaan käyttöön. Pandemiarokotteita ei koske samanlaiset turvallisuusvaatimukset. Kanadassa jotkut lääkärit ja valtion terveysviranomaiset vaativat, että rokotteesta tehdään adjuvanttivapaa versio alle 18-kuukautisille vauvoille, koska rokotteen adjuvanttien vaikutuksista vauvoihin ei tiedetä. “En lähtisi käyttämään adjuvantillista tuotetta ilman, että sillä on tehty riittävä määrä kliinisiä kokeita tuossa ikäryhmässä”, sanoi lasten tartuntatautien erikoislääkäri ja Brittiläisen Kolumbian lapsien ja perheiden tutkimusinstituutin rokotteiden arviointikeskuksen johtaja David Scheifele.
Fakta 5
Rokote voi olla pakollinen
Pakollisuus ei ehkä koske kaikkia, mutta esimerkiksi terveydenhuollosta vastaavat virkamiehet ympäri maailmaa ovat tehneet suunnitelmia, joissa terveydenhuollossa työskentelevät kuuluvat niin sanottuun riskiryhmään, joka myös Suomen Sosiaali- ja terveysministeriön pandemiatyöryhmän mukaan tulee ensimmäisten joukossa rokottaa.[5] Yhdysvalloissa yhdessä julkisen terveydenhuollon toimipisteessä henkilökunta joutuu ottamaan rokotuksen tai käyttämään aina töissä ollessaan hengityssuojainta. Suomessa ainakin tartuntatautilain ja valmiuslain avulla voidaan suorittaa pakkorokotuksia ja määrätä terveydenhoitohenkilökunta pakkotyöhön.
Fakta 6
Rokotusta ei kannatta ottaa “varmuuden vuoksi”
Harvardin yliopistossa työskentelevän lääkärin Marc Lipsitchin mukaan sikainfluenssa on vaarallisuudeltaan samaa luokkaa vuosittaisen influenssan kanssa.
Lipsitchin mukaan sikainfluenssan aiheuttama kuolleisuus olisi vain 0.007%. Mikäli rokote toimisi 10% ajasta, pitäisi miljoona ihmistä rokottaa, jotta estettäisiin yhden ihmisen kuolema.
Koska rokotteet aiheuttavat haittavaikutuksia, sikainfluenssarokotteen ottaminen “varmuuden vuoksi” lisää todennäköisyyttä sairastua rokotteen haittavaikutuksiin.
Fakta 7
Sikainfluessa ei ole vaarallisempi kuin kausiluontoinen influenssa
Tällä hetkellä ainoa viite siihen, että sikainfluenssa olisi vaarallisempi kuin normaali kausittainen influenssa on sen ennennäkemätön geneettinen rakenne. Muutoin se muistuttaa oireiltaan kausittaista influenssaa.
Fakta 8
Lapset eivät ole alttiimpia
Harvardin yliopistossa työskentelevän lääkäri Marc Lipsitchin mukaan sikainfluenssa on tällä hetkellä kaikkein heikoin lapsissa.
Fakta 9
Käsien pesu tai desinfiointiaineen käyttö ei estä tartuntaa
Mitä laajemmalle influenssa leviää, sitä vaikeampaa tartunnan välttely on. Desinfiointiaineet toimivat vain, jos niitä käyttää oikein ja jatkuvasti. “Sikainfluenssa tarttuu monin eri tavoin, joista yleisin on pisaratartunta. Siinä virus kantautuu pieninä pisaroina suoraan hengitysteihin”, totesi Veli-Jukka Anttila Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä YLE:n uutisille.
Nyt on tärkeää huolehtia immuniteettijärjestelmän toimivuudesta.
Fakta 10
Voit suojautua muutenkin kuin rokotteilla
Pitämällä yllä hyvää hygieniaa, juomalla ja syömällä terveellisesti, liikkumalla ja nauttimalla D-vitamiinia. Sairaana pitää levätä ja juoda paljon nesteitä sekä välttää tartuttamasta muita.