IRC-Galleria

ensimmäinen yö selvitty
alkaa pää vähän selkeytyä kaiken jälkeen.. osaa jo pikkuhiljaa ajatella et jos se tulevaisuus näyttäs sittenki paremmalta.
osaan odottaa ja odotankin!

horisontti on piirtynyt näkyviin ja kompassi osoittaa oikeaan suuntaan. nyt vain pitäisi maltillisesti meloa itsensä siihen suuntaan. maata on sentään näkyvissä! siellä on paratiisisaari! sinne haluan! rakennan sinne kotini!

sanotaan että meri on täynnä fisuja, mutta entä sitten? voi syödä miljoona kalaa, mutta mitä siinä on järkeä, kun paratiisi on jo löydetty.

kunhan saari ei vain katoaisi horisontista..

... paskat. perkele. rupeen ryyppää rahani ja heitän elämän tärviölle sit samalla. angst.

kas. 119 aamua. voi pikkuhiljaa jo hurrata. 2/3 intistä ohi ja joukkuekausi on helvetin hyvää aikaa. joisin jos olisi rahaa. ehkä. möh.

AaaAAAASAaaAaaAAAAAAAAAAAAAAARGH! PERKELE!

haistakee paska.

tänään on päivä. hyvä sellainen. lauantai.

tuntuu kuin elämä potkisi munille. niin kovaa, että se rusentaa kivekseni pieniksi ja kuihtuneiksi rusinoiksi. voi elämä. potki lisää! sillä se tuntuu hyvältä! kaikki tämä potkiminen johtuu siis erittäin seesteisestä olosta. jaksan taas tuntea jonkinlaista onnea ja iloa. olen hyvällä tuulella ja toivon että huomennakin herään hymy korvissa! tänään ei mikään voi muuttaa mielentilaani! EI MIKÄÄN TAI KUKAAN! HAHA!

viimeksi kun elämä potki näin, se potki päähän. ja lujaa. eikä se tuntunut hyvältä. kallonmurtmat ja kylkiluut rutisivat. itkin ja humalluin.

onni on kummallinen asia. nam.

vittus juum. missä mennään, mikä on illan epistola. no ei mitn hajua.

muistelen vanhoja aikoja. kun ei ollut huolia mistään eikä ollut häiriötekijöitä. sai keskittyä olennaiseen. ah ja voi.

missä on omatunto? itsetunto? mikä vitti sool? mitä se tarkoittaa? lukitsen vastauksen.. "ei vitti kiinnosta". höhö. vitun apinat.

tänään tulee todennäköisesti vastaan ilta.
ilta on käsite. aika. vuorokauden aika.

tänä aikana on tyypillistä harjoittaa sosiaalisia rituaaleja, uhrata aikaa ja alkoholia mainioille ja miellyttäville ystävillemme. etenkin loppuviikosta. tänään on opiskelija-tiistai. tänään on myös ilta. sen turvin metsästämme joukolla paikan, jossa käyttäytyä hyvin sekä erittäin sivistyneesti.
tätä kirjoittaessa allekirjoittaneella alkaakin kummittelemaan oman kämppäni jääkaapissa.. jägermeisterin henki ei ole tyytyväinen minuun. se haluaa kahliutua ruumiiseeni ja illan päätteeksi ohjata sitä hullunkurisesti siksakkia kävelyttäen. voin vain antautua. voin vain levittää käteni ottamaan pullon hengen vastaan. jumalauta, henki, ota minut nyt!!!
onneksi on loma. herravittujeez. ja ootta ihan perseestä. öhö.

nyt sitä ollaan suuriherra herrasuuri alikeisari. kaksi nakkiauraa rintapielessä ja suusta kuola valuen tämä diktaattorin alku odottaa uusia matoja tallottavaksi. tai sitten ei. ehkä.

ja ei saatana miten inhoan joulua. kaikki on niin "jee! nyt on ziisus persläven synttärit ni ollaan kaikki luonnottaman ilosia! wipii!"
paskat. ruoka tosin oli hyvää. siitä kiitän mai grändmutheria.

nii. ja sitä ihan vitun hyvää uuttavuotta kaikille teille rakkaat mulkerot! oikeasti.

lukekaa rivien välistä haukunko tosissani. ÖHÖ!

pahimpia on aamut ja niiden loppumista ei näy.

myönnän kyllä. tällä viikolla hajosin. aamut painaa mieltä ja selkää, vetäen pohjalle. hajosin tuhansiksi pieniksi ballistisiksi partikkeleiksi, kun tajusin, että perkele! vielä on yli 240 aamua jäljellä. 8kk. ei jumalauta. kaikkeen sitä ihminen ajaa ittensä. lämmöllä muistelen aikaa kun oli vielä pitkätukka ja ei ollut huolta valtion poikaleiristä.. miksi piti lähteä auk:hon. ihminen on typerä eläin. ensin tehdään innokkaasti työtä jonkun eteen ja sitten valitetaan ratkaisua. sitten se onkin ihmisen oma henkilökohtainen "öhö."

oli leiri, radiorinkka selässä ja prikaatin kovimmassa koulutuksessa. parasta aikaa opettelemassa aliupseerien saloihin. tavoitteet saavutettu. ja olenkin ylpeä (en ylpistynyt) omasta aselajistani. prikaatin kovinta. ja pidän paikasta. ehkä voisin jäädä töihin intin jälkeen tänne.

eilen tulimme leiriltä. tehtävänä oli tähystää ja laskea liikennettä metsän suojasta. kaikkein häiritsevintä oli tietenkin kylmyys, liian vähä ruoka (jota ei ollut oikeastaan aikaa syödä jos halusi levätä), puutteellinen varustus, se helvetin radiorinkka, unenpuute, märät sukat (vaihtosukat ois ollu aika jees), ja jatkuva metsään eksyminen pimeällä.
matkalla tähypaikalle eksyimme suolle ja matka kesti 1,5 tuntia kun päiväsaikaan se kestäisi noin 15min. samalla tähyvuorolla poislähtiessä eksyimme jälleen. muutamien kirosanojen ja harhailujen jälkeen löysimme tien leiriin. aikaa meni 4 tuntia. tässä vaiheessa olimme valvoneet noin vuorokauden. täytyy myös mainita että ennen tätä reissua astuin omaan miinaan mennessä pummimaan tupakkaa kaverilta. nollat taulussa ja vihanneksena.

leirin lopuksia oli marssi takaisin kasarmille. matka oli suhteellisen lyhyt n. 20-25km. pitkän tästä teki yön pimeys ja se perkeleen rinkka, mihin oli pakattuna radiolaitteistoa ja niinpä paino oli suurin piirtein saman verran kuin itselläni (55-60kg). itse en tästä matkasta muista juuri mitään, kun olin niin järjettömän vihanneksena. kuuleman mukaan alkumatkasta olin vielä jaksanut valittaa rinkan painoa, keskivaiheilla korisin kuolemaa ja lopussa kun majoittauduimme kasarmin lähistölle nukkumaan taivasalle, en kyennyt edes pukemaan. muut ryhmästä olivat siinä sitten pukeneet minut ja laittaneet makuupussiin nukkumaan.
aamu valkeni. sool ryssän helvetti. niin kylmä oli. vaikka oli kaikki mahdolliset vaatteet ja makuupussi. teltta olisi kyllä auttanut, mutta kun sitä ei ollut pystytetty.

sento! lepa! sento! JIHAD! over and out.