IRC-Galleria

I'm looking back and wondering why
It took so long to realize
That nothing's changed, it never will
All these years of standing still
And still we stay in all this pain
And nothing's gonna make it go away

We're to the point of no return
And along the way the only thing we've learned
Is how to hurt each other

So save your voice
Don't waste your breath
Can't you see we're at the end
And this goodbye is permanent
So wish me well and try to forget

Tänään tyhjät on seinät, tyhjä on syli.
Aurinko laskee sun vihasi yli.

Siis antakaa anteeksi ystävät hyvät.
Antakaa anteeksi haavat syvät.
Katsokaa silmiin taas toisianne,
syliinne sulkekaa rakkaimpanne!

Oon pahoillani kaikesta, jokaisesta arvesta.
Yhdessä pitkään käveltiin, kiitos, anteeks, näkemiin!

"Jossain kauempaa, tuuli jälleen puhaltaa
Vie pois viimein eilisen, joka tuo mukanaan huomisen
Kaukaa linssin takaa, hahmottuu samaa maisemaa
Josta kerran puhuttiin, kunnes kaikki poistettiin

Liikaa tuskaa taas, huominen tuo tullessaan
Jos palaset vielä liittää saa, kaikki kaunis kukoistaa
Kaikkeen pettyä saa, jos jotain oikeesti haluaa
Sirpaleet käyn kasaamaan, ehjäksi en kuitenkaan

Kaikesta maksaa saa, mikä jäi taakse unholaan
Piikin pisto viimeinen, jättää arven ikuisen
Maisemaa käyn vaihtamaan, varjot käy viimein nukkumaan
Rivi viimeinen luettiin, kunnes arkun kannet suljettiin

Kaikki kaunis katoaa, kunnes jälleen aamu sarastaa"

"Lopussa kiitos seisoo
ja matkan varrella kadotitte musta kaiken heikon,
mä en tahdo paeta.
Oon pahoillani kaikesta, jokaisesta arvesta.
Yhdessä pitkään käveltiin, kiitos, anteeks, näkemiin.

Harvoin olin tyhjänpantti, asetin tavotteita.
Aivan liian aikasi astelin valokeilaa.
Hajonneita unelmia mahtuu historiaan,
mutta ilman niitä en ois kasvanu isoksikaan.
Arvostan luovuutta ja teen asioit oman pään mukaan.
Voittajaks ei synnytä, mut siihen voi kasvaa.
Ja hyvä valmennus saa asennevamman pois.
Ympäristö puhaltaa tuulta sun purjeisiin,
mut perämies, luotsi ja kapteeni on kaikki sun heinii.
Ei, nii helppo ku kuvittelis,
mut oon oppinu maalaa ennen ku kuivuu sivellin.
Ja mul on tarpeeks väriä ympärillä,
ja periaatehan on et täält hävitään ystävinä?
Ootte lojaalisii, oon kiitollinen siitä,

Mä tiedän, et ystävist jokainen on lojaali,
siks mä luotan mun hengen muutamien ystävien käsiin ohjaimis.
Avaudun harvoin ja harvoille,
ku silmii katsotaa, ollaan tarkkoi kattoes.
Ku ongelmat alkaa kasaantuu kasvoille
on pakko jakaa tietoo, et pääsee takasin jaloilleen"

<rakas>

"Kiitos
Kiitos tästä kaikesta,
Kiitos näistä päivistä, muistoista, hetkistä,
Yhteisistä retkistä,
Kiitos teille, teitte mein yhteisistä muistoista kultaa
ootte tärkeitä
Pakko viel sanoa
Kiitos"

Elämä se näytti että kaikki ei oo helppoo
pimeydessä vaeltanu enkä tunne pelkoo
asiat vaan painaa harteillani, niin ku taakka
Mut löysin elämästä jotain minkä takii jatkaa
Se oli jotain niinkun unta niin ihanaa
Taivaalta satoi kaunist luntakin pihalla
Mä olin pihalla en tiennyt mitä tehdä
En, tienny mitä ajatella enkä minne mennä
Sä seisoit mun edessä tulit, kun tähden lentona
Se hetki tapahtu tiesin et lähden lentoon ja
Enkelini kanssa saan nyt lentää täältä kauas
Hautakiveen kaiverrettu lepää täällä rauhas
En edes itse tiedä oonko enää elossa
Mutta nyt tuntuu vaa nii hyvält pääsin irti pelosta
Sen teki eräs joka taivaalta lenteli
Tartu mun käteeni kaunis taivaan enkeli

Sun puolest voisin tehä iha mitä vaan
Vaikka kuolla, tahdon sua vaan rakastaa
Rakkaus on mulle se tunteista suurin
Kun löysin sut, ehkä mul vaa kävi tuuri
Yhes koettu paljon hyvää sekä pahaa
Kaikest selvitty ja ollaa molemmat pahoillaa
Meil on edessä yhteinen tie pitkä
Ei meit voi enää erottaa yhtää mikää.
Pitelisin sinua sylissäni.
Veisin kivun pois.
Kiitos kaikesta mitä olet tehnyt.
Anna anteeksi kaikki virheeni,
tekisin mitä vain jos vain saisin
ne kultaiset ajat takaisin.
Saanhan?

Ois vaa helpompi hiljentyy ja lähtee täältä pois/
mut sun ei sitä tarvii myöntää, mulle se helpompi ois/
ku ois, kaikki asiat nollattu ja alottaa tyhjältä pöydältä/
joku päivä viel lehdestä mun kuolinilmotuksen löydät/
täs ei oo enää mitää järkee, mut kerkeetsä/
jeesaa tai edes yrittää tehä jotai elletsä/
enää välitä vaa annat sen mennä/
jos et tiie mist sepitän, skippaa ja anna uuden mennä/
plus et jokane ulkopuoline joka tän lukee tai kuulee/
hei joo, en yritä ollu og tai mitenkää vitun upee/
kerron vaa sen miltä must oikeesti tuntuu/
mut nyt vittu mun tassut oikeesti puutuu/
joo mut vähemmästäki hajoo khyl polla/
enkä pysty lopettaa koska en voi antaa tän olla/
yks nolla, voititsä, mua ei kiinnosta kritiikki/
sen takii just mä väännän tän letkeesti eli chillisti/
?

oih taas kerran oli kiva päivä, kävin kakal ja nse oli kivaa <3 t.peetu
antti puri miun kaulaa ihqn lontin ja se oli kivaa.
lilliä pissittää tosi paljon
erittäin paljon
joo me ollaan pienis hipeis kaikki !! :DDD
nenässäsi on valkosipulinkuori !
NII JA APSIL OLI KIVAA JA IHANAA <33<33

JOO ME JATKETAAN MYöHEMMI

Sulje silmät mee nukkumaan hani.
Mä en pääse sun mukaan mami,
mieles oot mun mukanani, eikä sulloo vaaraa,
vaik mun pumppu fragaiskin. Oot yksin,
mut tunnet varmasti ku vahdin vieres nii et nuku vaan hani.
Pidä must kii nii et huku aaltoihi,
mä oon enkeli sun unes ja oot suojas allani.
Se ois sulle unta vaa, jos menisin nyt naps kuolisin vaan,
vaik et pääsis mulle tunteit purkamaan.
Enkelinä autan sua kulkemaan,
vaikket pystyiskään mua enää tuntemaan,
tai koskee enää hellästi naamaani,
niin millon vaan silmät suljetkaan,
mä lennän maahan ja puhun sun kaa mami.
Itkisitkö onnest ku tulisin taas,
vaikkoon poissa niin tunnetilana vaan.
Kun tuuli kuljen läpi sun pihamaan,
teen siit raparperitaivaan mut maailman vaan.
Kato mua silmiin, ne on perhosen siivet.
Me oltas erossa viel mut siel on elossa viel enemmän,
ja sun elämä mä venaan sua siellä,
jos et usko enää mun riimei niin Gösta kerro niille!

kertosäe:
Anna enkelin lentää, liitää sun unelmiin. Saahan sellaiseen uskoa saahan?
Ehkä ehtisit sentään, ottaa siivestä kii.
Ja kuin höyhen taas leijailla maahan.

Mä kuolen joskus, se on varmaa.
Epävarmaa on se oonko harmaa vanhus sillon,
vai arvaanko oikein et mua ennen lähtee mu ikäsist vaan harva.
Jos oon nelkytkuus, kun Gösta Sundqvist,
mut tehny kuustoist plattaa kummiski ja mun aika mennä niin lähen suosist.
Vaik mua vaan muutamat funtsiski, miks oon tääl vangittu vuosiksi,
vaik heti voisin ottaa luodistki, jos se vaan sua jotenki auttas.
Koska millon vaan sun puolest kuolisin,
oon nuori mut huolissaan mun kuosist.
Enkä vaan kun hulluus on nyt muodiski,
jos ne taivaas mut viel huoliski.
Tuun moikkaan sitä kuoppaa jossa jalat suoristin.
Tai jos ku hindut palataan tänne,
ja ollaan kyyhkynen ja kyykäärme.
Mä etin sut mist vaan matelemalla,
sit sä lennät taivaas mä oon maan tasalla.
Mä oon sun enkeli pieni,
sä saat mut herää takas henkiin pieni, kai sä uskot vielki,
älä pelkää vaa hyppää mun selkään pieni.

Kuuntele mua, ees hetken verran, Gösta vedä se huukki viel kerran!

Mä en usko enkeleihin, mut usko sä muhun. Älä usko mitä mä uskon, vaan mitä mä puhun.

Anna enkelin lentää, liitää sun unelmiin. Saahan sellaiseen uskoa saahan?