ovi, jonka halusin jättää jälkeeni, oli hyvin hankala saada kiinni. välissä oli joko jalka tai lukko ei sulkeutunut. kun sain sen vihdoin kiinni, huokaisin syvään, enkä saanutkaan enää henkeä. aika pysähtyi takanani ja vihdoin kun henkeni kulki ensimmäisen sisäänvetonsa tajusin, edessäni avautui uusi kaunis elämä, uudet pelot, uudet surut, uudet ilot sekä uudet pidot. varmistin vielä kunnolla että jätin jälkeeni sulketun oven. siirryin pari askelta eteenpäin ja silmäilin tulevaisuuttani. niin kauniita puhtaita valkoisia ovia sekä niin ihanan mustia likaisia rähjäisiä ovia, kaikki minulle avoinna. eikun avaimia etsimään!
Olen sinun... elämä.. nöyränä ja viisaana olkapäät rehtinä alhaalla otan vastaan kaiken mitä annat..