IRC-Galleria

tänään on karkkipäivä jee! :D
ja pääsee nasun kyytiin jee! :D

" Yksikään ihminen ei ole
saari, täydellinen
itsessään. Jokainen
ihminen on osa mannerta,
osa kokonaisuutta. "
- John Donn

Tästä tekstin pätkästä tuli heti mieleen ihanat ystäväni, joiden kanssa muodostan mantereen... En tiedä mitä tämä maapläntti tekisi ilman teitä!
<3<3<3

...ja vielä enkuksi:

Meditation XVII: No man is an island

No man is an island, entire of itself.
Every man is a piece of the continent, a part of the main.
If a clod be washed away by the sea,
Europe is the less, as well as if a promontory were,
as well as if a manor of thy friends or of thine own were
any man's death diminishes me, because I am involved in mankind;
and therefore never send to know for whom the bell tolls;
it tolls for thee.

-- John Donne

Jeps, siinäpä meni RMJ-reissu ja hienosti menikin. :D oli nimittäin oikeen hauskaa, mutta sen 4 iltaa kuppia otettua on nyt kyllä melko epämääräinen olotila edelleen...aamulla varsinkin oli hedarin alkua, pyki ja tutisutti, uoh. onneksi olo on nyt helpottanut, mutta päivä ei ole ollut mikään mukava tai helppo. prkele, kun tuntuu että noin 85 % soittajista ovat kuspolla päällä. ei näissä tutinoissa ja väsynein aivoin nyt jaksaisi yhtään kuunnella valittajia. ei ole syyni, että esimerkiksi uimahallit ovat suurimmalta osin kiinni vuosihuoltojen vuoksi ja ainoastaan Kontulan uimahalli on auki, mutta sepä on "postimerkin kokoinen eikä sinne viitsi mennä".... että näin. ei voe auttaa jos toinen on kyrpä otsassa.
onneksi töitä on tämän päivän osalta enää reilu tunti ja sitten pääseekin kotiin. tulisi taas uni vaikka eilisiltanakin tuli mentyä jo puoli 9 nukkumaan! en muista ikinä menneeni niin aikaisin nukustamaan, mutta kyllä se uni maistui, ku oli univajetta viimeisten päivien aikana kertynyt melkoisesti.. ;D
heh, vieläkin ovat kynnenaluset hiukan likaiset. siellä festareilla ollessa oli kyllä jokainen avonainen aukko pölyssä, hiekassa ja liassa. ja oli kyllä aivan ihanaa palata kotiin ja päästä puhtaalle posliinipöntölle istumaan, kun monta päivää oli katsellut bajamajoja. uh.
jeh, mutta eiköhän tässä kaikki tältä erää. terps!

Jeesjees, tänä iltana olisi sitten tarkoitus suunnata kohti Raumaa ja itse Rauman meren juhannusta! :D
Alkaa kyllä olla aikas täpinät ja kun töissä joutuu vielä kököttämään päivän niin oeh. Suurin osa kamoistakin on vielä pakattavana ja ehkä kaupassakin pitäisi käydä ja mitäs muuta, hmm, muistuu ehkä tässä päivän aikana.
Saa nährä joudutaanko nukkumaan ensi yö autossa, kun lähdetään matkaan vasta 10 aikaan illalla ja ainakin se pari tuntiahan sinne Raumalle ajaa. Ja siitä seuraavat yöt pitäisikin viettää teltassa enemmän ja vähemmän nukustellen ja itse kun en ainakaan hirveästi nauti siitä makuualustasta ja makuupussista enkä ole mikään eräpeto, niin kattoopa sitten miten menee... Noh, elämyksiähän sinne lähdetään hakemaan! :) Tietenkin ohjelmassa on mahdollisimman paljon hyvän musiikin kuuntelua ja fiilistelyä, ystävien seurassa ilon pitoa ja paljooon muuta hubaa. :D Katsoo nyt sitten mitä siitä kehkeytyy. Toivon mukaan asiat vain sujuvat oikein hyvin eikä kenellekään / millekään käy mitään. Se vain latistaisi festaritunnelmaa ja sehän ei tietenkään olisi yhtään hauskaa...

Jeps, mutta tässä nyt puristetaan vielä tämä työpäivä ja sitten vain rytinällä hommat ja kamat kuntoon ja ei kun matkaan! :D

Upeaa ja railakasta juhannusta kaikille tutuille ja rakkaille!! Nauttikaa.. <3

UPEAA KESÄÄ KAIKILLE RAKKAILLE JA TUTUILLE!!!

tehdään taas monia mieleenpainuvia ja uskomattomia muistoja tulevina kuukausina. odottamattomat sattumathan ne niitä parhaita muistoja luovat.

<3<3<3

"someday, i know, i'll find my place"

hahaa, pitihän se arvata, että ku mä olen kyseessä ni ei nuo kosmiset voimat oikeen ikuna mene niin putkeen kun luvataan tai pitäisi. noh, ehkä joskus. hyvää sopii odottaa, mutta odottavan aikakin on vaan niin perkeleen pitkä.
munkki meni vilahtaen ohi klo 4 aikoihin toisena yönä viikonloppuna ja mukana vilahti myös jotain muutakin joka pisti ärsyttämään. mutta ei siitä sen enempää enää. eihän se ollut edes kosketusetäisyydellä.

apuva-apuava! huomenna turun yliopiston psykologian pääsykoe!! pää niin puutunut kun tuli paahdettua puoli 10 - puoli 7 iltaan asti toista kirjoista kertauksen vuoksi. ihan kuin mitään ei olisi jäänyt päähän. muuta kuin tuo puutumus. halu vaan olisi niin kova päästä sinne opiskelemaan! siinäpä olisi ihan uudet tuulet ja suunnat elämään! ei siis, että näissä nykyissä olisi mitään vikaa, mutta hmmh, olisihan se ehkä askel kohti aikuistumista. saa nährä. haluaa sinne! huomisen kokeen lisäksi pitäisi kyllä sitten selvittää myös toinenkin osa valintaprosessista. kaikki ovat vaan olleet niin ihanan kannustavia mua kohtaan ja toivotelleet paljon onnea kaikkiin kokeisiin. kivaa, ku ihmiset välittää. :)
niin, eihän ne kokeet tuohon huomiseen lopu: ensi viikon ti ja ke parit pääsykokeet erinäisten ammattikorkeiden fysioterapian linjoille. en vaan tiedä mistä löytäisin inspiraation jotta vaikuttaisin oikein kunnon kiinnostuneelta alasta, kun en ole. pidän sitä ns. vara-alana. pitäisi vaan ottaa kunnon hakkaa päälle -asenne joka asiaan, tässä tilanteessa joka kokeeseen, niin tulisi varmaan tulostakin!
niin aivan. hakkaa päälle -asenteella!! :D

Rakkautta on nyt ilmassa. Tähdet kertovat, että tänään on sinun päiväsi antaa sydämesi vapaasti ystävyydelle tai rakkaudelle.

~ taas kerran jotkin taivaan kappaleet ennustavat mulle tuota niin ihanaa tunnetta kuin Rakkaus. :)
saa nyt nährä tuleeko mitään eteen, mutta avoimin mielin päivään niin katsotaan kehkeytyykö mitään.. :D

~ Näytä erinomainen tyylitajusi riippumatta siitä kuka on ympärilläsi sinua kehumassa. Tunnet olosi hyväksi, kun näytät hyvältä. Romanssi alkaa, kun pidät hyvää huolta itsestäsi. ~

Hmm, mihinköhän itsensä hoitamiseen tuo huolta pitäminen viittaa? Tai noh, onhan se melko selvää, että kun ihminen pitää hyvää huolta itsestään, niin hän toisin sanoen liikkuu paljon, syö terveellisesti, nukkuu tarpeeksi, ei juo tai polta, on henkisesti hyvässä tilassa ja tyytyväinen omaan elämäänsä. Hmm. Yritän liikkua niin paljon kun viitsin (mikä vaihtelee viikoittain tai lähes päivittäin). Yritän syödä terveellisesti, mutta siitä nyt lipsutaan hyvin paljon, mikä pistääkin sitten jälkikäteen joskus vituttamaan. Nukun mielestäni tarpeeksi, joten joku asia sentäs ok. Juon, mutta en polta. Henkinen tilani, hmm, ihan ookoosti menee. Kait. On kyllä päiviä jolloin tuntuu, että jotain todellakin puuttuu elämästäni tai ettei ole tarpeeksi saavuttanut tai yritä tavoitella asioita, jotka edesauttaisivat itseäni. Pääosin olen tyytyväinen elämääni, mikä on ihan kiva. On ihana perhe ja upeanihanat ystävät. Rakastan heitä kaikkia niiniin paljon! Silti, ihminenhän on perusluonteeltansa tyytymätön ainakin yhteen osa-alueeseen itsessänsä tai elämässänsä ja on minullakin semmoinen, mutta vittu kun siitä ei jaksa enää paasata. Katkerankirpeät tunteet kyllä viriävät pintaan melko usein eikä jaksa hymyillä, kun pitäisi. Vitut. Mutta. Ei muuta kuin pitää vain yrittää pitää omasta fyysisestä ja henkisestä hyvinvoinnista mahdollisimman hyvää huolta niin ehkä tuo horoskoopin mainitsema romanssinpoikanen ilmaantuisi! Hah! Hyvää sopii odottaa.

kylläpäs tulee nyt pidettyä pitkiä taukoja tänne kirjoittelussa. täytyisi ehkä vähän ryhdistäytyä, mutta äh, eipä sitä jaksa. elämä on: työtä nuorten kanssa, illat ja muut välit lukemista ja viikonloput kavereitten kanssa. it's good. life's good. :)

tai noh. eihän tämä laiffi ole mitään ruusuilla tanssimista ollut. mitä nyt edellisin hermoromahduksen poikanen oli tuossa alkuviikosta. sen jälkeen on kyllä ollut jotenkin iloinen olo. vaikka jotkut päivät ovat vaatineet veronsa töissä niin silti on ollut jotenkin nauravainen ja hyvä olo muuten. eilenkin oli niin mahtava keväinen ilma, että oli pakko (liian pitkästä aikaa) lähteä kävelylle! teki niin terää, kun sai vaan käppäillä lämpimässä ilmassa musiikki korvissa pauhaten, ah elämää. :)

nyt kyllä vaikuttaisi siltä, että olisin napsinut muutamaan anti-depressant -pillerin liikaa. huoh. :D

toivottavasti olisi kiva vappu tiedossa! mitään erikoisempia suunnitelmia ei vielä ole tullut laadittua, mutta kyllä tässä vielä kerkiää! harmi kun sääksi on luvattu jotain mahdollista veden ja rännän sekoitusta. perus vappusäähän se siis olisi, mutta olisi ollut mahtavaa paistatella vappua jossain ulkona grillaten ja juhlien. saapa nährä miten käypi!

vaihtui juu työpaikka viime torstaista lähtien. vie vähemmän aikaa ja iltoihin pitäisikin sitten mahduttaa psykologian lukemista niin että pääsisi keväällä sinne turkkuseen lukemaan ihan yliopistotasolla sitä. toivon mukaan jaksan tuhertaa ja päntätä. vielä ei ole onneksi paniikki iskenyt.
on kyllä ollut ihan mielenkiintoinen työalku. aivan totaalisen erilaista työtä kuin edellinen. puheluidenvälitys vs. yläasteen erityisluokan koulunkäyntiavustajana olo. hmm. erilaisia tuntemuksia on mahtunut joukkoon jo nyt: hauskoja, iloisia ja rentoja hetkiä on onneksi ollut melko monta. sitten on taasen ne hämmennyksen ja odottavalla kannalla olemisen hetket. ne nuoret on persoonia, ja ihania ovatkin, mutta välillä saa jotenkin olla varpaillaan. kaikilla on herkkä pisteensä. jos vähänkin haraisi vastakarvaan niin saattaisi raapaista. ei siis läheskään kaikki heistä näin, mutta osalla mahdollista. onneksi kolhu olisi henkinen. tasan eivät ole menneet nallekarkit näiden nuorien kohdalla verrattuna moneen muuhun. auktoriteetin kehittäminenkin vaatii vielä vähän työtä kun ei sitä ihan näin heti ole irronnut. luokan opettaja ja toinen avustaja omaavat hyvää luottamusta oppilailta ja hiljakseen tässä kehittelen itselleni samanlaista. osa on vastaanottavaisia, mutta riippuen hetkestä ja ihmisestä. he ovat uniikkeja. kaikkihan me olemme, mutta kun tässä työssä joutuu tarkemmin paneutumaan nuoriin yksilöinä ja erilaista huomiota vaativina, pistää se myös syvällisemmin miettimään heitä ihmisinä ja uniikkeina olentoina. läppää heitetään ja lamppuja keksitään. kirjoja etsitään ja tehtäviä tehdään yhdessä ja yksin. jokainen saa rauhansa jos niin haluaa. musiikkia kuunnellaan ja kahvia keitetään luokan omalla keittimellä. omaa kahvinkeittotaitoanikin on jo kehuttu.
nyt tuntuu, että tulen saamaan tästä työstä irti varmaan hurjasti. eikä siis pelkästään työpaikkana vaan myös elämänkokemuksena. luokan nuoret tulevat kuitenkin niin erilaisista lähtökohdista tai ylipäätänsä eri elämänkulusta kuin itse tulen tai monet muut tuntemani henkilöt. en todellakaan halua olla näitä nuoria kohtaan alentuva, en todellakaan. sitä he eivät mitenkään ansaitse, koska ovat niin kuin luokan opettaja sanoikin eilen: he ovat oikeastaan todellisia taistelijoita koska ovat selvinneet näinkin pitkälle vaikka elämä on potkinut aivan liikaa heitä. sitä kuitenkin arvostaa taas hiukan enemmän omaa elämää ja miten kiitollinen saan olla monesta asiasta jotka ovat järjestyneet taipaleellani vaivatta ja helposti, mitä olen vastaanottanut ja voinut ilmaista elämäni aikana, näin kun ei ole kaikilla.