IRC-Galleria

Näin sut unessa kun tulit mun luo ja olit ystävällinen mulle. Näin sussa lämpöä ensimmäistä kertaa pitkiin aikoihin.

Ja hetken jo ajattelin herättyäni, et olis aika ihanaa alottaa aivan alusta sun kaa. Antaa kaikki anteeks, puolin ja toisin

Jos sä haluat olla säälittävä, ole.
Jos sä haluat olla kunnioitettu, OLE!

Vittu mua vituttaa tollaset ääliöt jotka itkee, ettei kukaan rakasta tai arvosta niit yhtään.
Jos sä et ite yhtään kelaa, että oot arvokas, niin ei kukaan muukaan sitä sun puolesta tee.

Vitun tiskirätit.
Arvottomat rikkahippuset.
Sitä te ootte, todella!

Herra kenkälusikka
katseli talon portaita
ja odotteli, joskohan
joku tulis pukemaan
sukat ja kengät jalkaan.

Siinä innostuksissaan
putos seinäkoukustaan
Herra kenkälusikka,
nyt on aivan murskana.
Ei talon täti korkokenkää
nyt jalkaansa saa enää millään.

Luonto on niin kaunista,
vaikka enhän voi sitä sanoin kylliksi kuvailla,
sillä enhän mä edes tiedä mitä kaikkea
on olemassa.

Haluaisin vain lähteä
ja vaeltaa kaikki maailman metsät,
uida jokaisessa joessa
ja kiivetä suurimpien vuorten huipuille.

Haluan tietää, miltä tuuli tuntuu iholla
jos on todella kaukana kotoa.
Niin kaukana
ettei millään pysty enää haistamaan
tuttuja kotimaansa tuulia.

Luulit; sust johonkin oikeesti ois
et viel joskus saisit muutettua
asioita paremmaks,
niinku vaikka paskan kullaks,
parempana tulisit esille huomenna
tai ylihuomenna.

Mut tosiasioita turha on kieltäminen
ei susta mihinkään ollut
tai ole vielä tänäänkään,
vaikka sanasi lausuit
jo eilen.

Saavutit jotain sellaista,
mihin joku toinen sut alunperin pakotti.
Et uskonut itseesi, etkä ''kykyihisi'',
ennen kuin joku potkaisi sua perseelle
ja antoi jotain vähän anteeksikin.

Pääsit siis perille muiden avulla,
armopaloilla,
et omalla älykkyydelläs
etkä tahdonvoimalla.
Vaikka haluat muuta uskoa,
olet ihan huono. Ihan paska.
Miksi siis juhliminen?

Ja sit ku mä huomasin
että sä olit aikas vitusti lihonut
sen jälkeen mitä kaikkee paskaa mulle olit tehnyt,
mä hypin riemusta!

Koska ulkonäkö on sulle aina ollut
''vaan kulissia''
ja viimein sekin näytelmä
alkoi reunoistaan repeilee
eikä auta vaikka jättäisit ahmimatta
suklaalevyn tai kaks,
koska päivä päivältä
jopa sun sielus muuttuu
aina vaan rumemmaks!

Ja kun mä katon peiliin nyt todetakseni
että mähän näytän ihan helvetin hyvältä,
voin olla rehellinen,
et oon sitä kaikkea niin ulkoa kuin sisältä.

Mä tajusin
tajusin
tajusin

zaijaijaijai!

Mä tajusin!
HEI!
Mä TAJUSIN!
JEIJEI!

SÄ OOT IHAN TÄYSKUSIPÄÄÄ
EIKÄ MUA KIINNOSTA SE YHTÄÄÄÄÄÄ!

Ja kun rivien vierestä kirjoitin
asioita muutamia ihan tajusin.
Ehkei keskusteluilla mitään voita,
niitä asioita kuitenkaan tavoita.
Ottaa vaan ja repästä, sanoa ei
en mä mahda mitään tunteil viileil.
Kuristuksissa usein tunteiden vilinä
no mut, olikohan niit tunteit ees ikinä?