Paistakoon päivä kirkkaasti Orajärveen!
Jos kuusten latvoihin kiipeäisin
ja tietäisin saavani nähdä Orajärven,
jonka kanervalaaksossa hän on,
niin kaikki nämä puut minä raivaisin,
jotka tässä kasvavat nykyisin,
ja kaikki nämä oksat karsisin.
jotka kantavat hyviä vihreitä leviä.
Kiitäviä pilviä seurailin,
jotka kulkivat kohti Orajärveä.
Jospa sinne voisin lentää variksen siivin!
Ei ole minulla sotkan siipiä, joilla sinne lentäisin,
eikä ole hanhen jalkoja eikä
kauniita jalkateriä, joilla luoksesi liukuisin.
Olet kyllä jo kauan odottanut,
ihanimmat päiväsi, hellimmät silmäsi,
lämpimimmän sydämesi.
Jos kauaskin pakenisit, sittenkin pian saavuttaisin!
Mikä voi olla lujempi
kuin suonirihma ja rautavitjat,
jotka puristavat kovasti
ja kietovat päämme, muuttavat kaikki
ajatuksemme? Nuorukaisen mieli
tuulen mieli, nuoren ajatus pitkä ajatus.
Jos niitä kaikkia kuuntelen,
astun väärälle tielle.
Yksi mieli on minun ottaminen,
niin tiedän paremman tien edestäni löytäväni.