Tulipahan tuossa vain mieleeni eräs asia kylläpäs tämä aika rientää nopsaan toinen vuosi koulua kohta takan ajatelkaas..... mitä mie sit tehen ku koulu loppuu kokonaan??? jouluna pitäisi ja pitäisi olla paperit kourassa nääs valmistun etukäteen.... pöh.... jos valmistun =)
Voi että osaa sit olla hiukan niinku pää sekaisin kaikesta... Osaa sitten välillä vastustaa kaikki ja kunnolla mutta tämä on vain elämää ei sen vähempää... täysillä eteenpän.. pois eestä risut ja männyn kävyt :)
Eka viikko harjoittelua takana siis joo löysin kuin löysinkin harjoittelu paikan ja touhua on riittänyt mitä nyt pieniä seisoskeluja on ollut mutta se nyt on normaalia. mutta onneks porukka tuntuu olevan rentoa ja leppoisaa ei mitään jäykkiksiä ei jaksais kyul jos kukaan ei puhuis mitään mutta kahtellaan...
Rakkain päiväkirjani mitäpä sinulle en ole moneen päivään kirjoitellut mitään joten ajattelin piristää itseäni ja kaikkia niitä jotka sattuu tämän lukemaan olen hiukan höpöllä päällä mutta eikös päiväkirjan kirjoitus aloiteta rakkain päiväkirjani....
kyllä se kuulkaa näin on että jotku ne saa tuntemaan ittensä pieneks maanmatoseks millä ei ole mitään arvoa mutta tulipahan sekin asia selväksi mulle ainakin.. vittumaisuudella on nääs monet kasvot ketuttaa vaan mutta tiedämpähän tästä eteenpäin paljon asiota kyllä sitää viisaaks tulee ku tarpeeks vanhaks elää :) mutta onneks on harjoittelupaikkakin ei sitä tarvii mettästää enää vaik maanantainahan tuo alkaa ei olis enää kerinny....
ja tarkoitan sillä ihan itseäni kipeänä ei oo kivaa olla. ihan niinku olis jääny maantiejyrän alle...
ja muutenkin on hiukan paska fiilis ku ei voi ymmärtää.... argggh... koittas nyt kerpele päättää jo.... hih tälläista sitä pienen immeisen päässä liikkuu toisinaan........
Nyt sitten ollaa päästy ajatuksissakin eteenpäin ja selvitettyä päätä mut ei net ongelmat siihen nävy loppuvan harjoittelupaikan ettiminen tuottaa ongelmaa ja stressiä.... kerpele että osaa olla ongelmallista taas......
miksi pitää olla niin pirun hankalaa kaikki.....
Alkaa kyllä pikkuhiljaa siltä tuntumaanki että hulluhan tässä häätyy olla ku ei mikään meinaa onnistua.. Harjoittelu paikkakin pitäs jostain löytää mutta tuppaaavat olemaan kiven kolosessa, kaverin kanssa metsästetty mutta toivottomalta näyttää.... tjaa a mitähän tuota tekis vai tekiskö yhtään mitään...
mitäs tässä kuhan pitää valittaa kaikesta mitä pää ei kestä mutta kaikkihan mun tutut sen jo tietää että olen ollunna hiukan sekaisin :) ja pitkään ei enää tiedä mitä tekee vai katoaako maan alle piiloon hetkeksi omaan pieneen koloon niinku nallekarhu hih :) kyllä se tyästä vielä hyväksi muuttuu uskokaa pois....