Kalanainen on herttainen, tyyni ja ikuisen naisellinen kaikkina vuodenaikoina. Hän vetää miehiä puoleensa kuin mesi kimalaisia. Hän ei nalkuta, ei moiti eikä koskaan koeta dominoida miestä. Hän on jopa liiankin naiivi ja lapsenuskoinen. Kaikki pitävät hänestä. Kun hänen tunteitaan on loukattu, hän itkee vuolaasti ja on mestari syyllistämään toista osapuolta niin, että tälle tulee huono omatunto. Silloin tällöin kalatyttö peittää ujoutensa ja haavoittuvaisuutensa vitsailuun, teennäiseen pintakiiltoon ja etäiseen, riippumattomaan persoonallisuuteen, mutta tämä on vain suojaviitta, jota hän kantaa varjellakseen omaa epävarmuuttaan ronskien ihmisten tungettelevilta katseilta, jotka voisivat vahingoittaa hänen herkkää sydäntään, jos hän olisi oma itsensä. Hän voi uhrata omien lastensa eteen kaiken antaakseen niille sen, mitä itse ei lapsena saanut. Hänen on vaikea kurittaa lapsia ja on heille liiankin pehmeä. Kalanainen voi mieluusti olla menemättä työelämään ja antaa miehen elättää hänet, sillä häntä epäilyttää mennä mukaan kovaan kilpailuun kaupallisessa maailmassa.