KeKalla eli keskiviikko kahvilalla oli eilen 10-vuotis synttärit. Vieraita oli pirusti, vaikka seurakunnan tiloissa oltiinkin. Väkeä riitti seurakunnan ihmisistä, kunnan työntekijöihin ja paikallisiin poliitikkoihin. Perustajatkin olivat suurelta osin paikalla ja tietysti ne lapset ja nuoret jotka siellä nykyisin käyvät. KeKa sai valtavasti lahjoja ja lainasin kotiin levyä jossa tunnetut miehet lukevat satuja. Eilen kuuntelin Mikko Leppilammen kertomana Saapasjalkakissan. Tänään menee varmaan Paavo Lipposta tai Wallu Valpiota iltasaduksi.
Esiintyjiä oli paljon, yllättävän paljon aikaisempiin vuosiin nähden. Oli joitain miimikoita Vammalasta, joitten toiminnasta en tajunnut mitään, pikkutytöt lauloivat, monet eri papit pitivät puheita ja Kaskiset esiintyivät. Joku kiero pakotti minutkin laulamaan vaikka siitä olin alunperinkin kieltäytynyt. Tällä kertaa pakottaja ei edes ollut äiti, vaan joku sossuntäti joka oli käynyt kuuntelemassa kun lauloin Haloselle.
Loppupalaverissa, vieraiden häivyttyä, päästiin kinastelemaan muutaman fanaatikon takia ja yksi havuhattu kertoi laulaneensa`Jumalan kämmenellä`putkassa. Loistava päätös illalle ;D
Yksi perustajatäti ehti vielä ennen lähtöä kinata, että olen kovasti laihtunut ja väitin etten varmasti ole, koska punnitsin itseni reilu viikko sitten ja vaaka aneli armoa. Oli pakko kuitenkin ihan piruuttaan käydä vaa-alla illalla, jos vaikka poskista oisi pudonnut pari grammaa. Neljä kiloa kadonnut reilussa viikossa, todennäköisesti vain nestettä pois, mutta hyppäsin silti kattoon. Aamulla äiti toi mulle täyden konvehtirasian jonka sai illalla, eikä edes ottanut maistiaisia itselleen (hyvin epänormaalia käytöstä äidiltä)... Pelkää kai että oikeasti onnistun.
Mutta hähää, en ole syönyt, enkä syö! Lauantaiyönä päätin jossain lasista nautitun ja pullosta ryystetyn vodkan välillä, että laihdun vaikka väkisin ja rupean siroksi taas. Ei muuta kuin enemmän liikuntaa ja paljon vähemmän syömistä. Eikä edes ole ollut mitään erityisiä himojakaan, toisin kuin yleensä..