Viimeiset 7 päivää on varmaan olleet mun elämäni raskaimmat päivät. Mä en tajua miten mä enää kestäisin tän enempää.
Mä vaan haluan pois täältä. Mä haluan sinne missä on mun toinen puolikas, mä haluan sinne sen rinnalle mihin mä kuulunkin. Mulle on aivan sama vaikka se paikka ois toisella puolella maailmaa mut sinne on päästävä. Mulla on niin tyhjä olo. Mä haluun taas tuntee itteni kokonaiseks enkä enää kärsiä tätä. Kai mäkin ansaitsen joskus olla onnellinen ja joskus tuntea oloni hyväksi?
Olispa jo ens kuu, olispa jo koulu ohi kokonaan niin voisin olla kullan luona enkä kärsiä täällä miten mä nyt juuri tällä hetkellä parhaillaan kärsin.
Ikävä vaan on niin kova
Te dua shum shum shum burri jem