IRC-Galleria

She'll never cover up what we did with her dress... no,

She said "Kiss me, it'll heal
but it won't forget.
Kiss me, it'll heal
but it won't forget."

I don't mind you keeping me on pins and needles
If I could stick to you
And you'd stick me too

Don't break, don't break my heart
And I won't break your heart shaped glasses
Little girl little girl, you should close your eyes
That blue is getting me high
And making me low.

Marilyn Manson - Heart Shaped Glasses

---

uudet kaapinovet on kauniit, mutta ne vaihdetaan jälleen muutaman viikon kuluttua. miksi? koska vuokranantajat olivat tilanneet tummanharmaat ovet ja nämä ovat vaniljanväriset. mä olisin aivan tyytyväinen vaniljaan, se tekee keittiöstä valoisamman, mutta kun "se riitelee SEINIEN värin kanssa". olenkin tässä kovasti miettinyt kuka retardi on aikoinaan ylipäätään päättänyt tehdä keittiöstä hailakankeltaisen.

ajatus tummanharmaasta on masentava, mutta lohduttaudun sillä että tummanharmaatkin ovat joka tapauksessa kauniimmat kuin 30 vuotta vanhat tahmaiset puunväriset ovet jotka tänään revittiin irti.

ghhh. viikon viimeinen South Park alkaa just. OnOffin tunarit ei oo saanu mun digipoksia vielä parannettua joten Queen of the Damned jää huomenna väliin. ajattelin hommata sen netistä (se olisi neljäs ostamani leffa kuukauden sisällä - älkää antako mun jäädä koukkuun tai kohta ei ole rahaa ruokaan).

---

No, we all deserve to die
Even you, Mrs. Lovett, even I!

^gaygasm. (elkää helvetissä kysykö.)

do diin, vuokranantajat ilmotti tulevansa huomenaamuna kello puol yheksän rassaamaan keittiöön uudet kaapinovet. kiitti v*tusti tästä varotusajasta... no, minkäs teet. toivottavasti uudet ovet on nätimmät kuin nuo nykyiset puistatukset.

They're all just a bunch of nazi-conformist cheerleaders.

^tämä merkitsee sitä että annoin eilen mielihaluilleni periksi ja ostin Sweeney Todd-DVD:n ^^ awesomesauce <3<3<3

tämä tapahtui kun oli Itiksessä haeskelemassa syyskenkiä, äiti pisti mut lupaamaan että ostan sellaset koska mun vanhoissa lenkkareissa on reiät pohjissa.

KYLLÄ, mut pitää pakottaa shoppailemaan kenkiä. sama vaatteiden suhteen. Morticiassa kävisin mielelläni jos olis tukku rahaa mutta voi olla etten osaisi käyttää niitä kuteita -.-' joka tapauksessa, kävin ensin Anttilassa kenkiä tsekkaamassa ja alkoi vituttaa kun kaikki kivat kengät oli miesten ja siis kokoa kanootti. Cittarista löysin lopulta söötit skedet, nekin tosin kokoa 39 ja hölskyvät jalassa. mutta kunhan saan ajettua ne sisään niin eiköhän ne ala istua.

perjantaina Ropeconiin, joy! tämänvuotisessa asuvalinnassani on huomattavasti vähemmän fiksaamista kuin edellisessä; pukeudun agentti Sandsiksi (Once Upon a Time in Mexico) silmien puhkaisun jälkeen. ei tarvinnut kuin heittää kirpparireissu jolta mukaan lähti satiinipaita josta revin hihat irti, pari vyötä (toisessa ylikolee solki ja toinen asevyönä), karseet aurinkolasit joista hädin tuskin näkyy läpi sekä huulipuna jolla vetelen veriskraaduja naamaan. kyllä lähtee!

törmäsin tuohon kaksi minuuttia sitten dA:ssa ja oli taas pakko saada se ylös. xD lieneekö tässä pahamaineisen laarukan alkuperä?

---

Laarukka-läppä (toimii hyvin varsinkin lapsiin)

-Sano viis kertaa nopeasti "laarukka".

*Laarukka, laarukka, laarukka, laarukka, laarukka.

-(nopeasti) Millä sä syöt keittoa?

*Haarukalla! Eiku...

---

ite menin tohon aikoinaan niin että läjähti. melkein yhtä hyvä ku "valkonenvalkonenvalkonenvalkonenvalkonenmitälehmäjuo?" mutta siitä enemmän joskus toiste.

Sanity is overrated anyways.

(^ ignore, ignore!!!)

jooh, pääsin sitten taas kotiin saakka! tänä aamuna kymmenen maissa raahasin laukut ovesta sisään ja melko suorin vartaloin sitten kömmin sänkyyn nukkumaan (neljäntoista tunnin junamatkan aikana sain otettua ehkä puolen tunnin torkut). viiden tunnin päästä oli jo virkeämpi olo ja päätin sitte siivota samoilla lämpösillä. nyt on taas puhdasta ja edessä mukava ilta telkkarin ääressä. äidin luona ei näkynyt Mtv ja olen kärsinyt pahoista South Park-puutosoireista.

koiraa on nyt jo hirveä ikävä (oli jo sillä hetkellä kun nousin junaan eilen illalla) mutta päätin kestää sen. tiedän että silläkin on ikävä mua (nyrkkiä niille jotka kuvittelee ettei koira pysty tuntemaan sellaista, Pomppiksen tunteet näkyy kilometrin päähän) mutta onneksi se saa jahdata poroja mielin määrin (ne kävelee teillä ja pihoissa ihan muina henkilöinä).

insertoi tähän joku iskevä loppukommentti.

oletteko nähneet sen mainoksen? sen muijan ässät viiltää mun korvan halki. selkeä artikulointi on hyvä juttu mutta ei pidä tehä itteensä naurettavaks ääntämällä jokainen sana niin ylihuolellisesti että hampaat näkyy!

njooh. on ihan mahollisuuksien rajoissa että käväsen täällä ens viikonki aikana, jossain vaiheessa pitää kuitenki käydä netissä ostamassa paluulippu Helsinkiin. mutta tuskin viittin kauheesti homehtua koneen ääressä. joten se on paipai siihen saakka kun tulen kotiin (ei vielä aavistustakaan millon.)

sitä ennen kuitenkin vielä kysymys: eikö Perhosvaikutuksen _oikea_ (teatteriversio) loppu oo se missä se äijä hirttää ittensä napanuoralla? jos näin on, miksi Nelonen näytti sen paskemman version jossa kukaan ei kuole? suksikoot.

versio on muuten helvetin hyvä sana, n' est-ce pas?

He has a towel! Run away!

viime yö meni sitten siihen että katoin neljä jaksoa putkeen X-Filesia (taisin hyvinkin päästä jyvälle hommasta) ja rupesin nukkumaan lähempänä puoli kuutta aamulla. herätys oli kymmeneltä että ehin käydä kirjastossa hamstraamassa luettavaa Pyhän-matkaa varten (saalis oli Artemis Fowl ja Kadonnut Siirtokunta, Da Vinci-Koodi sekä Kymmenen pientä neekeripoikaa. plus niihin vielä Kuoleman Varjelukset jota olen suurella tahdonvoimalla koittanut olla lukematta ennen lähtöä, niin eiköhän riitä hetkeks). kyllä mä sitten parin tunnin päikkärit nukuinkin.

nyt ajatuksena olis ihan vaan kattoo leffa ja kaatua sit sänkyyn ku huomenaamunaki pitää herätä kympiltä. leipasin tänään Monsteripullia. se on nimitys jonka oon antanu mun korvapuustivirityksille. jotenkin en vaan saa otetta pullataikinan käsittelystä. mun pullataikina nimittäin PAISUU. tavallinen puolen litran taikina muuttuu nostatuksen jälkeen täysin hallitsemattomaksi, jonka tuloksena pullat on kokoa King Kong ja hyvin epäilyttävän näköisiä. helvetin hyviä tosin (paitsi tämä nimenomainen pellillinen, jonka onnistuin pintakärväyttämään, mutta nekin ovat sisältä hyviä).

menin myös ahneuksissani sortumaan tämän hirviömäisen pullataikinan naposteluun, jonka seurauksena mulla tuskin on nälkä seuraavaan viikkoon. mutta se taas siitä, nyt nukutan koneen ja istahdan leffan pariin.

gilderrrr. *laskuhumalahajoilu*

katoin Titanicin. ei paskempi veto, nyt jaksaa taas olla valveilla. ei ees väsytä (paljoo), ja nappaan vielä vähän teetä päälle ni kyllä lähtee. aattelin kattoo vähän X-Filesii Subilta, ihan vaan koska sain kuulla että se on hyvä :D

ostin sitten junalipun pohjoseen äitin luo. lähtö maanantai-iltana puol kasilta. neljätoista tuntia putkeen junassa koiran kanssa. woo! no, jos äiti pystyy siihen niin kyllä helkkarissa mäkin. tarviin vaan kovasti lukemista ja lämpimät vaatteet (junassa tulee kuulemma yöllä helvetin kylmä) ja vähän eväitä tietty. ravintelivaunuun kun ei varmaan pahemmin oo asiaa Pörrökorvan kanssa. perillä kemijärvellä ollaanki sitten tiistaiaamuna 9.40. uulalaa.

......
To talk without thinking is to shoot without aiming. ^piace.^

ei pliis. xD repesin jutun täydelliselle tyhmyydelle vaikka se oli toisaalta aika osuva xD korvattu... ei vitulis xD xD xD (kyse on Kuoleman Varjeluksista jonka lainasin Cheetalta tänään, en ole vielä kyseisessä kohdassa mutta mulla on paha tapa kurkkia lukemiani kirjoja pitkälle eteenpäin.)

täytyy tosin ottaa huomioon että alkuperäinen holey-läppäkin loisti vain idioottimaisuudellaan xD xD xD propseja Kaparille noinkin toimivasta käännöksestä, ite oisin varmaan menny kolmeks päiväks peiton alle piiloon jos ois pitäny suomentaa joku perhanan holey...

korvattu... *hajoilee niin että tipahtaa sängyltä*

liikun tällä hetkellä tilassa jota nimitän mielelläni fanfictiokänniksi. se syntyy kun yhdistetään kupillinen teetä, pitkäaikainen ruudun tuijotus sekä niskassa saakka tuntuvaa slashia. oikein hyvä fiilis kerta kaikkiaan ja aamulla se tuntuu fanfictiodarrana: herään silmät tihrussa koiran ulospääsyvaatimuksiin, käytän sen pihalla puoliunessa, lippis syvällä päässä ja kengät väärissä jaloissa, minkä jälkeen palaamme sisään ja nukahdan uudestaan jo ennen kuin ehdin kaatua sänkyyn. pari tuntia myöhemmin herään unesta säpsähtäen, hihkaisen "Kenny!" ja putoan sängystä. hieno alku päivälle siis.

se joka tajuaa otsikon saa keksin. nyt unten maille.