Elin pieni lapsi lastenkodis, keskellä vieraiden kasvojen.
Mä nukuin alla tuntemattomien kattojen.
Vastas valtavia keiloj liian kirkkaiden valojen.
Ja sillon mä tajusin et en itse pysty päättää omast kohtalosta.
Joten toivos päätin katsoa ja tulevaa vaistota.
Onneks olin vasta pieni lapsi ja sain uuden perheen huostaks.
Ni muuttu, elämä suoraks. : //