IRC-Galleria

Perjantain sain puhelun jostain kahvilasta johon olin hakenu barista/tarjoilijaksi. He pyysivät tulemaan kuudelta työharjoitteluun pariks tunniks. Paha vaan etten saanu selvää oikein paikan nimestä puhelimessa. Ongelma oli myös siinä että olin hakenu lähes jokaiseen kahvilaan, hotelliin, putiikkiin ja ravintolaan siinä alueella, siispä puhelun perusteella ei ollut mitään käsitystä mikä se niistä vois olla. Tottakai olis ollu helppo soittaa siihen numeroon mistä ne soitti mulle aamulla, mutta sieltäpä ei kukaan enää vastannutkaan. Töissä menikin sitten taas mukavasti puoli kuuteen ja olin ihan hikisen luuhkan näköinen, joten oli pakko käväistä pikaisesti kotona vaihtaa vaatteet. Otin taksin joka oli menossa väärään suuntaan ja sanoin et on hirvee kiire, kuski oli menossa heti mukana ja heitti sit ystävällisesti uukkarin keskellä ruuhkaa :) taksissa aloin sitten ottaa selvää mihinkä sitä pitäis olla menossa lopulta, mutta yhtään viisaammaks en tullu niistä puheluista. Kun
numerotiedustelukaan ei osannu auttaa oli tosiaankin hieman orpo olo. Vaihdoin nopeasti vaatteet ja hyppäsin takaisin taksiin - ei auttanu muu kuin mennä sokkona kysyyn paikoista joista ehkä mahdollisesti olis voitu tarvita sitä harjoittelijaa. Oli vähän tyhmä olo kysellä että oliko tämä se paikka josta mulle soitettiin ja pyydettiin harjoitteluun. Eihän sitä löytynyt sitten millään ja lopetin paikan ettimisen puolen tunnin pyörimisen jälkeen. Siinä vaiheessa oli mennyt jo yli 30 $ enkä ollut hyötyny siitä yhtään mitään. Kävin sitten ostaa viimesillä taskurahoilla purkin mehua jottei ihan tyhjin käsin tarvii palata takas kotiin. Täytyy sanoa että se mehupurkki oli ja tulee toivottavasti olemaan jatkossakin kallein mitä oon siihen litkuun investoinu, varmaan keskellä Saharaakin on halvemmat hinnat! Sitä mehua on nyt sitten juotu hartaasti tässä muutama päivä :)