Vähitellen se suru mun päälle lankeaa
Kaikki ei menny nii hyvi ku oisin toivonu
Korjattu asiat eikä horjuttu
Nyt istun yksin ja katon sun valokuvaa
Toivon kokoajan et oisin päässy sun mukaa
Mut kaikki menny eikä palaa enää takasi
Et tiedä kuinka paljo mä sua sillo rakastin
Rakastan vieläki mut jäljel vaa unelmat
Mieles on muistot kauneimmat
Ne hyvät ajat joihi haluisin pysähtyy
Tää verenvuoto mun sielus ei tuu tyrehtyy
En pääse susta yli ja nytte tuntuu pahalta
Menettäny kaiken onnee ei voi ostaa rahalla
En tehny mitää tahallaa ja edellee mä rakastan