Koska kohtaus EI liity selkeästi johonkin ulkoiseen uhkaan, paniikkihäiriöstä kärsivä tuntee pelkoa ja kauhua siitä, mitä hänelle itselleen seuraavaksi tapahtuu. Päässä voivat pyöriä ajatukset sekoamisesta, pyörtymisestä tai jopa sydänkohtauksesta. Oikeasti tällaista EI kuitenkaan tapahdu, vaan oireet häviävät itsestään vähän ajan kuluttua. Paniikkihäiriöstä kärsivällä elimistön sisäinen hälytysjärjestelmä on siis tavallaan ylivalmiustilassa - alttiina laukeamaan ja jäämään päälle.