Luku 1: Lapsuuteni hirviönä.
Juteltiin juuri puolisen tuntia keittiössä äitin ja mummun kanssa siitä kuinka kamala kakara olin.
En ollut suostunut lähtemään ulos jos en saanut kaulahuivia täydellisesti, eli ensin se piti levittää lattialle ja viikata täydellisesti, sitten ottaa tietyllä tavalla ja laittaa kaulaan, jos meni väärin koko homma alusta hirveällä huudolla. Iris itki ovella kuumuutta.
- Sama rumba oli joka ikinen aamu päiväkotia käydessäni sukkahousujen kanssa. Kun muutettiin kerrostalosta Espooseen, naapurit kysyivät muutammeko seuraavaksi omakotitaloon.
Kun oltiin Oulussa Iriksen kanssa mummulassa ja oltiin lähdössä Eedeniin uimaan, en halunnut antaa Irikselle uimapukua ja olin laittanut kaksi päällekäin. Irikselle vuokrattiin uimapuku.
Olin kuulemma kamala vahdittava: juoksin pakoon ja huusin enkä suostunut tulemaan takaisin ja menin piiloon ettei kukaan olisi löytänyt. Iris laski liukumäessä mummun penkin edessä ja huusi jokaa laskulla että laskee nyt.
Aina sukujuhlissa kun jossain päin alkoi joku itkemään äiti tiesi että liityn asiaan jotenkin: en suostunut pyytämään anteeksi vaikka kuinka koitettiin pakottaa.
Muita asioita joita olen kuulemma tehnyt (ei omia muistikuvia mutta oli huvittava kuunnella ;DD):
- Kun pyysin kaupasta Bebbe-leivosta(?) ja sain neliskanttisen en suostunut syömään ja huusin niin kauan kunnes sain pyöreän.
- Lähdin leikkipuistoon hameessa ilman alushousuja tahallani - mummu joutui käydä ostamassa uudet lähikaupasta.
- Lähdin aina juoksemaan autotielle ja kun perään huudettiin että jään auton alle, sanoin aina etten voi kuolla.
- En suostunut lähtemään ulos ilman nukenrattaita kun olimme menossa leikkipuistoon mäen päälle ja pitkän intännän jälkeen sain ottaa vaunut mukaan: heti mäen päälle pästyämme työnsin ne vapaina alas ja mummu joutui juosta perään. Karkasin.
- Pilasin kaverini synttärit rikkomalla kakun.
...ja paljon muuta.
Kun äiti oli todella väsyneenä yöjunamatkan jälkeen kertonut mummulle kerran kuinka hirveä matka ja huuto oli ollut, mummu oli sanonut että "Siitä tulee viisas isona", johon äiti oli vastannut että tyhmempikin olisi kelvannut ; ((
Oltiin kuulemma tyytyväisiä että pysyin hengissä kouluikään asti ; )))