IRC-Galleria

Täälä on nyt sitten tälläinenkin mahdollisuus. Tarkoitan siis muillekkin kuin VIP käyttäjille.Anteeksi myöhäinen ajankohtani,mutta päivän ruokailu jäi heikoille ja kun ruokailu on minulle sosiaalinen tapahtuma niin ajattelin koneen avata seuraksi.
Mitäs tänne on tapana kirjoittaa?
Kun ei täysin päivkirjamaisuuteenkaan voi luistaa,vaikka ei minulla oikeastaan ole isompia salaisuuksia.

Tässä päivässä tai siis edellisessä ei oikeastaan ollut mitään maata murskaavaa. Mielestäni päässäni oli tänään paljon ajatuksia,mutta liian pitkä aivokuolleisuus tila TV:n edessä on saanut unohtamaan useimmat. Muistan kuitenkin, että kun äidin iän takia puhuimme hormooneista. Ajautui keskustelu jossain vaiheessa automaattisesti kohdun seudulle,eikä mielenkiintoa aiheeseen ainakaan tämän päiväinen biologian tunti yhtään vähentänyt,mutta eksyn aiheesta. Mietin nykytekniikkaa nimen omaan hedelmöittämis ja perinnöllisyys asioissa. Omat tunteeni kyseisiä kohtaan ovat hiukan sekavat. Uskonnon opettajamme Mikko-Ville Vartiainen heitti ilmaan ajatuksen ,että esim perinnöllisiä sairauksia ja vammaisuutta etsittäessä jo mikroskoopin alla suoraan hedelmöittyneist munasoluista aloitetaan syrjivä ajattelu. (siis mitä?). En todellakaan usko,että hyväksyntä on menossa parempaan suuntaan. Olisiko se nyt niin kamalaa ,jos ihmisille pystyttäisiin antamaan kilpailu kykyisempi lähtöpiste? siis ,että jos esim 100% varmuudella keskiiässä tappava sairaus voitaisiin havainnollistaa muna solusta 50% varmuudella ennen kuin se edes olisi sisälläsi kasvamassa(tai vaimosi sisällä)? Ei tarvitsisi abortoida vakavasti vammaista lasta ja tuntea syyllisyyttää siitä jälkeen päin, koska se olisi havaittavissa? Minusta oikeastaan on enemmän väärin synnyttää vakavasti vammainen lapsi tähän yhteiskuntaan ,joka teilaa sen jo oman itsensä takia. Totta kai on olemassa vahvoja ja viisaita ihmisiä ,jotka eivät välitä siitä mitä muut ajattelevat,mutta entäpä ne joille se on kaikki kaikessa? Jos on olemassa sielu,olen varma niiden satunnaisesta jaosta. Se syy miksi tämä seulonta menetelmä ei ole käytössä edes riskiryhmällä johtuu siitä ,että kun perimän tutkimus etenee voidaan solun tumasta jo selvittä silmien ja hiusten väri ,sukupuoli jne. Tutkiat pelkäävät,että lopulta parit ajautuvat siihen kamalaan pinnallisuuteen missä kaikki on tiedettävä ennalta. Ehkä syystä,mutta olisiko mahdollista hyödyntää tietämystä edes jossain määrin?
Toivottavasti edes joku ymmärsi mitä ajan takaa.

Toinen tämän päivän asia liittyy välinpitämättömyyteen. Minusta on tullut jossain määrin sellaisen harjoittaja, mutta lähinnä "läheisistä" ihmisistä. Periaatteessa tunnen tarvetta puhdistaa pöydän ja alkaa alusta, mutta tunnen vanhojen ihmissuhteiden lopettamisen liian vaikeaksi ja työlääksi niin etten loukkaisi ketään.Täysin mahdoton tehtävä siis. Onneksi elämässäni kääntyy lukion myötä uusi lehti ja tietyt asiat ja ihmiset jotka ennen edustivat minua ja minun persoonaani ja ajattelu tapaani eivät tee siitä enää. En syytä ketään. Tunnen itse muuttuneeni toiseen suuntaan ja ihmisten ympärilläni päin vastaiseen tai sitten jumittuneen kokonaan.Tuntuu ,että moni ei aio edes yrittää enää kasvaa.Enkä voi sitä vaatia.
Itse kuitenkin kaipaan ympärilleni uusia ihmisiä ja ajatuksia. On paljon asioita joita pitäisi muuttaa,mutta joskus on vain helpompi yrittää kestää ja antaa olla.hih. Tämä taitaakin olla maailman suurin ongelma.Aina ei jaksa taistella jatkuvan muutoksen puolesta.

Tietyt asiat katoaa aikanaan....

...ja ihmiset.