IRC-Galleria

Oli huolella paska päivä, mihin nähden on ihme, etten oo vielä vaipunut oikeastaan minkään tason vitutukseen, en.

Se ei tietenkään tee tekemättömäksi muutamia asioita, vaikka olisinkin pieni iloinen viilipytty. Menin kouluun tuntia liian aikaisin valmiiksi vähän alapaineessa kun ensimmäisellä tunnilla vaani mikäs muukaan kuin ruotsin koen. Kerrankos sitä unohtaa. Onneksi en jäänyt seuratta siinä missä Riina ja Riku olivat myös aikaisin liikkeellä. Puhuttiin siinä paskaa, lähinnä ihmisistä. Yleensä messuaisin tähän väliin kuinka juoruaminen on tasapuolisesti perseestä, mut melkein katson että Rikulla oli oikeus asiaansa, sillä päivän pahis on näyttävästi ihan ansainnut katetta nimelleen. Pahaa en kenellekään toivo, muttei sitä myöskään omien epäonnistumisten kustannuksella tulisi muille tuottaa.

Ruotsinkokeen tuloksen voi lukea ihan mun naamalta, mutta löysin seppälästä tosi asiallisen hupparin. Lähti mukaan kun oli sen verran halpa. Jotain joulualejen henkiinjääneitä rassuja. Käväisin hakemassa ruokaa etten kuole nälkään ja Venla sai naamanpuhdistustököttinsä. Kotimatkalla mulla oli kolme pussia: sittarin, seppälän ja yksi random minipussi. Näistä kolmesta pussista tuli gränsseniltä oton kautta kotiin vievällä matkalla niiden lukumäärään nähden paljon surua. Seppälän pussista lähti molemmat kahvat, sittarin pussin toinen kahva katkesi ja pohja repesi. Randomista pikkupussista repesi pohja.

En sentään jaksanut alkaa kiroilemaan kaupungintalon edessä, mut loppumatka kotiin oli varmaan ulkopuolisin silmin hauskan näköinen.

Ai niin. Sain kulttuuri&taiteen lohari seinähärpäkkeen valmiiksi. Opettaja arvosti ja sanoi et jos meinaa tulla tylsää niin mediakakkosella on kyllä enemmänkin paljasta seinää täytettäväski. En taida jaksaa, mutta olisihan se siistiä jos mediakakkosen seinät olisivat täynnä supersöpöjä taruelukoita. Voisin ottaa ne Richardon maatuskat omallekin seinälle.

Alan epäilemään onkoi toi finni mun suupielessä finni lainkaan. Tavalliset finnit ei yleensä turvota huulta tolleen, eikä ne vuoda kolmea päivää sitä valkoista paskaa ja kudosnestettä.

Tulipa vaihdettua nimi sit viimeinkin. Jos Irc-Galleria sallisi välilyönnit niin totta olisi tossa nimen edessä tuo erittäin asiallinen etuliite Sir! Koska välilyöntejä en tue, moivaan.

Ollaan ikuisesti kiitollisia Sophiesin kieroutuneesta mielestä josta ko nimi on peräisin, onhan se hiton siisti nimi!

Tylsää on, että kohta pitäs vissiin ottaa vähän unta palloon. Naapurit todennäköisesti tulevat tappamaan minut joku näistä kuniista päivistä mutta siihen asti jatkan tätä persehattuista yökyöpelöintiä.

Tein just sapuskaa, ja sanonpa vaan et tuli ehkä oudoin soossi vähään aikaan. Kana-paprika-tomaatti-valkosipuli kastiketta ja normi nauha pastaa. Epäilyttävästä koostumuksestaan oli ihan törkeän hyvää, joten talletan reseptin noin suurin piirtein tähän.


-Ruskista kana ja pistä spagetti kiehumaan. (Kumpaankaan ei välttämättä tarvitse öljyä jos pannu on tefloni, mutta spagetin keitinveteen voi pistää vähän suolaa ettei tuu klimppiä.) Spagetin osuus oli oikeastaan tässä. Katso aika pakkausesta, keitä, ja se siitä. Loppu ohjeistus koskee kastiketta.

-Kattila liedelle, kanat kattilaan ja niiden seuraksi mukillinen vettä. Kiehauta.

-Heitä paprikat sekaan. (Tuoretta tai pakaste, kummin vaan. Tricolor-sekoituksella saa kivasti väriä ruokaan.)

-Lisää vettä (1-2,5 mukillista). Tee kevyt suurusta vehnäjauhoista (jotain alle 1 ruokalusikka) sekoitettuna kylmään veteen. Pistä sekin samaan syssyyn vaan.

-Lisää valkkari-tomaattimurska

-Optionaalinen; soossia voi ryydittää tuorejuustolla (err... allekirjoittanut viskoo mokomaa lähes joka ruokaan...), itse käytin täkkä kertaa tomaatti-oliivi violan lopun (noin puoli rasiaa) , ja tuokakermalla/kasvisrasva... vastaavalla? Itselläni meni tuota viimeksi mainittua pari ruokalusikkaa. Riippuu tietenkin kuinka kevyttä haluaa. Viola oli mulla niinkin rasvaista kuin kaksi prosenttista ja samaa luokkaa oli se kasvisrasvakräämikin.

-Kiehauttele ja pidä ruokaa silmällä. Maistele.

-Lopuksi lämmöt pois liedestä. Oma kokkaamisrepertuaarini menee niin, että aloitan täysillä ja lasken lämpöä tasaisesti loppua kohden.

-Maustaminen maun mukaan. Oikean valkkarin puutteessa meni valkosipulijauhetta porvoon mitalla, perus pippurisählinkiä, herbamarea ja pari teelusikkaa santa marian jumalaista tandoori-maustesekoitusta. Kannattanee välttää ylimaustamista, sillä kyseessä ei ensisijaisesti oo tulinen kastike.

-Ja sit tämä italialais-intialaissävytteinen mössö on valmis. Jos jäi jokin kalvamaan niin impovisoi!


En nyt musita miten se sääntö meni, et minkälaiset kastikkeet minkäkinlaiselle pastalle. Kermaiset/rasvaiset nauhoille ja tangliatelleille sun mulle joihin se ei jää kiinni ja pennet sun muut kastikeloukut tommoisille vetisimmille ja tomaattisemmille? Jos tää nyt oli oikein, niin kannattaa varmaan korvata nauha pennellä, koska tuosta tuli melkoisen ei-raskas.

Lienis ihan kiva tarjoiltava jos olis ryydikkeenä jotain leipää ja salaattia ja vuohenjuustoa. Vois mennä vähän liian sekavaksi peston kanssa, mut ainahan sitä voi kokeilla~

Siitäpä tulikin mieleeni, jotka salaatista pidätte mutta majoneesipohjaisten salaattikastikkeiden syönti saa lähinnä vatsan sekaisin (kuten minulla), et kokeilkaa tehdä kevytkermaviiliin. Tai sii niinkuin dippikastiketta tai kermaviilikastiketta tekisi. Suolaa, pippuria ja mielellään hienoa valkkarijauhetta. Sinaappiakin jo siitä pitää, tai tilliä; kannattaa varmaan valita mausteet salaatin mukaan. Laimentaa voi pienesti maidolla ja on oikeasti sairaan hyvän makuista perus jäävuorisalaatti/ruukkusalaatti-tomaatti-kurkku-paprika-vesimeloni hässäkän ja mahdollisesti yrttiöljyn kanssa.

Päätän kokkinurkkauksen tähän ennen kuin weirdoan tutut ihan henkihieveriin.

Jos guru wikipedia on oikeassa, Hetalia Axis Powersin Italialla ja Bleachin Ulquiorralla on sama ääninäyttelijä =D Anteeksia kaikille joiden mielestä tämä nyt on yksi helkkarin lysti, mutten voi näille omille hirihiri jutuilleni mitään.

Just oli tossa aiemmin Patin kanssa puhetta Damekko Doubutsusta koska Yunihikolla sama ääni kuin Sephirothilla.

Voisko joku vaikka potkasta mua? ...Valkohai?

Mielentilasta en tiedä. Varmaan se on aika sekava kun yhtäkkiä iski halu ilmoittaa tämäkin, mut selkäni rutisee taas oudosti. Juu ei, en minä tästä kuolemassa ole, et stop niille bileille. Oikeastaan toi rutina tuntuu aika virkistävältä.

Ruts kruts, hihiii~

LINKKIEDIT

http://en.wikipedia.org/wiki/King_Rollo

Löysinpäs kovan artikkelin. Kuningas Rollo anyone? Taas yksi lapsuuteni mainittavista sankareista mut... niinku... Kuningas Rollo!! <3

Pakko yrittää käydä tänään kirjastossa etsimässä noita kirjoja koska yksinkertaisesti parhautta.

Kas kehveliä: Machinae Supremacy valloittaa viimeinkin suomen maan ruhtinaallisesti vissiin jopa viiden keikan voimin, joista yksi, toi 8.4. on Oulussa. Ihanassa ihanassa Oulussa.

Vittu. Haluan. Jos ei muuten niin vaikka harmaan kiven läpi naama irveessä... (myymään persettä kadulle että sais mokomaan lystiin rahaa, heko heko).

http://www.yellowpipe.com/yis/tools/ASCII-HTML-Characters/index.php

Halusin tuon vain turvaan.

EDITO Se paranee vielä.

http://www.youtube.com/watch?v=CRcBsKxuKVo

Ei tykkää Detusta, ei klikkaa.

"The day I came out of a vagina."

Urbaanisanakirja taisi vetää pisimmän korren xD

Rakas minä, vaikka kuinka väität vastaan ja naurat väärissä kohdissa, tiedän että haluaisit olla massaltasi hieman pienempi. Ihan vähän vaan.

Älä halua olla, koska tossa kaikessa ylimäräisessä kamassa sun ihon alla aika hemmetin suuri lämpökapasiteetti, mikä saattaa pelastaa rankoissa tilanteissa, kuten eilen. Nahkaahan se ei teknisesti pelasta mutta sen kaiken tärkeen mitä ihon alla on.

Olin nimittäin eilen suoranainen järjenjättiläinen heti aamusta kun lähdin kouluun yksillä pitkillä housuilla, kun niitä on yleensä päällä kolmet, kun pakkasta on puolet vähemmän. Yksissä housuissa on siis teoriassa noin viidet housut liian vähän. No kun koulussa ollaan suuremmin aikaa sisätiloissa niin eihän tuo haittaa. Olin kumminkin unohtanut että päiväjärjestykseeni liittyy myös kirjakaupan aleen ja sittariin hyökkääminen. Huokaus.

Lusmusin koululla liian pitkään ja lähdin koululta myöhässä tappopakkaseen ja kotimatkalla palellutin itseni täpärästi, tai oikeammin vain reiteni. Olivat ihan pakkasen puremat ja punaiset. Siinä itkiessäni vessan patteria vasten kiitin kumminkin luojaa että olen tämmöinen hervoton kasa löysää lihaa. Olis voinut olla vieläkin karmeampi olo jos olisin näennäinen vastakohtani, luuta ja nahkaa ja silleen.

Kuin ihmeen kaupalla en vieläkään näytä merkkejä siitä että olisin saanut lentsun tai kusirakon tulehduksen. Olo on... oikeastaan mitä normaalein.

*-*-*-*

http://i256.photobucket.com/albums/hh183/crex149/Motivational%20posters/Motivational_Posters1q.jpg

Ehhehhee...

Hah, en ehkä vähään aikaan ylenkatso milläänsäkään tätä niin sanottua nykytekniikkaa 'mitä ei jeesusteipillä korjata se on rikki'-asenteella =D

Mulla kävi sunnuntaina lievästi sanottuna päähän ottava vahinko kun ämppärisoittimeni (normi Zen Stone Plus, Creative, 2 gigaa) meni ilmeisesti housujen taskussa pyykkiin. Retrospektissä fiilikset olivat enemmän kuin riemastuttavan pakahduttavat (todennäköisestä ilmeestä puhumattakaan) kun mä siinä viimeisiä kuteita kuivausrumpuun mättäessä mietin että mikä hiton mötikkä tuolla o...

Vähän näytti siltä ettei hyvältä näytä, mitä nyt kun vempainta hieman ravisteli siitä tihkus loppujen lopuksi aika paljon vettä sisältä. Olin jo niin valmis kaivamaan sen takuukuitin esiin ja keksimään jonkin ovelan strategian jolla voisin rehellisesti vähän höynäyttää sen mustan pörssin verenimijä jengiä.

Pisti vielä kerran kiellon päälle vihoiksi kun sitä takuukuittiakaan ei löytynyt ja olin jo vähän että VITTU, tuliko joululahjaostoksille lähtö vaikka todellisuudessa mun talousrahasto eikä mielenrauha kestäis käytännössä neljänne ämppärin hankintaa vuoden sisällä sen takia että ensimmäinen katosi ja toinen vaan meni rikki. Myönnetään että kävin ruokakauppareissun ohessa kyselemässä gränsseniltä löytyiskö niillä SD minejä, jotta vois kituuttaa puhelimella jonkin aikaa, mut parasta tietenkin oli ettei niillä ollut. Niillä oli vain perus SD:ita ja microja, mikä sittarin elektroniikkahyllyllä viimeiseksi haastoi tervettä järkeä että mikä pirun kohtalo tässä seisoo mun ja oman etuni välisssä? En yleensä ole väkivaltainen persoona mutta jos tämä kohtalo olisi vähänkin inhimillisempi ja fyysisempi ilmestys se olisi saanut tutustua korkeimman omakätisesti ystävääni turpasauanaan.

Materialistisella tasolla surullinen kertomus saa melko onnellisen lopun. Tossa tänäiltapäivänä kun tulin koulusta sain jonku 'no mitä sil on oikeestaan väliä' kohtauksen ja otin elottoman ämppärini rauniot ja lätkäisin sen tietsikkaan kiinni. Ämppäri oli hiljaa hetkisen, päästi sitten vähän jälkijunassa oudon ujeltavan äännähdyksen ja näpsähdyksen ja alkoi toimimaan kuin mitään ei olisi tapahtunut. Ei voi oikeen sanoo ku että ihan hyvinhän toi asia järjesty =D En nyt kiellä tän mun panikoinnin huvittavuutta enkä varsinkaan tätä huipennusta mut hitto vie. Laivat puuta ja miehet rautaa, you know.