IRC-Galleria

Päivä päivältä löydän
enemmän tästä näin
Ja mä oon valmis uhraamaan
kaiken tän eteen
Hetki hetkeltä tää vie
multa vaan enemmän
Ja mä oon onnellisempi nyt
kuin koskaan ennen

Yhestä kymppii oot kakskytä mun asteikol
Ilman sua mä olisin merkityksetön ja heikko
En pärjäis ilman sua enkä mä haluais
En ikimaailmassa tahallani mä sua satuttais
Halusin sut ja onneks sut mä pitää sain
Haluun vaan parasta sitä oot mulle sinä vain
Anna mulle kätes ja en koskaan päästä irti
Vaikken aina sanokkaan niin rakastan sua silti

Anna anteeksi,
etten ole rehellisyytesi arvoinen.
Anna anteeksi,
etten riittänytkään sinulle.
Anna anteeksi,
ettet voinutkaan rakastaa minua.
Olen pahoillani,
olen vain vaimosi

Enhän minä tiedä
onko niitä enkeleitä olemassa.
Mutta jos on,
ainakin yhden laittaisin taskuun,
toisen antaisin sinulle,
ja kolmannen sille
joka sitä eniten tarvitsee.
Ja se yksi enkeli
kuiskisi minulle taskusta
että elämä on kaunista
kunhan vain malttaa katsoa.
Se toinen enkeli
sun käteen tarttuisi,
yli lätäköiden nostaisi
ja illalla uneen laulaisi.
Sen kolmannen enkelin tehtävää
en kai koskaan voi käsittää.
Sillä niin paljon on tässä maailmassa,
mitä lapsen mieli ei ymmärrä...

Lähdit niin hiljaa,
että aamu vain kuuli.
Sylissään matkalle sinut
kantoi tuuli.
Mutt´sydämiimme läpi
elämän jätit
muistosi lämpimän.


Nyt olet tähti öisellä taivaalla, revontuli.
Välkähdys auringonsäteenä aallonharjalla.
Olet leppäpuussa kahiseva tuuli.
Kimaltava timantti keväthangella.

Miksi täytyy täältä lähteä pois,
miks´ ei saa tänne jäädä?
Sitä ymmärtää ei voi ihminen,
jok´ ei päivien lukua säädä.
Herran kädessä on kulku jokaisen
ja myös askelten mitta ja määrä.

Mä tiedän et mä teen paljon väärin
virheet tälle paperille käärin
ei niitä voi vääntää toisin
vaikka kuinka sitä tahtoisinkin
tuntuu etten olis halunnu syntyy
nyt haluun elää niin kauan ku pystyy
mitä tekisinkään ilman teitä kaikkii
jotka autoitte mua pitämään kii
joskus tulee kaikkee rumaa sanottuu
ja välil tuntuu et haluan muuttuu
tuntuu et tuulet kääntää mun maailmaa
ja vie just sinne minne niitä huvittaa

kertosäe:
Joskus tunne on sellanen et itkettää, oon niin hukassa
ettei ymmärrä mistään mitää
nyt mikä auttais tästä pelastais
Joskus tunne on maailman onnellisin
kun se tunne päättyy mistä sen taas löytäisin
nyt mikä auttais tästä pelastais

Ja nyt kun ajattelen asiat tarkemmin
kaikki vois olla hiukan paremmin
laidasta toiseen mun ajatukset heittää
voisi kai paremminkin tunteit peittää
tää on mun elämää eikä kukaan sitä määrää
vaikka joskus tuleekin tehdyksi väärää
tai kaikki asiat mee niiku piti
niin TÄSSÄ mä seison ja kerron teille tunteeni
en oo onnelinen, enkä huonotuurinen
vaan siltä välilt, ihan tavallinen

kersti (3x)

Mistä alottaa pitkä tarina takana,
vielki pelottaa tuunko erottaa,
todellist ja unta toisistaa,
silloin kauan sitte olin yksin ja täysin tolaltaan,
kaikki niskaan kaatu paineet kasvoi,
kaikki mitä olin kokoon saanu elämä otti pois mitä antoi,
ja teki niistä verisii haavoi jotka pisti varmasti miettimään,
haluanko elää jos näin paljon joutuu sietämään,
yhen matkan varrella kiertämää mutkii,
ottamaa vastaan iskui, jotka tappaa sisältä,
hukkaa onnen, antaa tuskan viiltävän,

kertosäe:
Älä unohda; elämä antaa
antaa paljon, mut silti suurta taakkaa kantaa
eikä tunteella vastata tunteella lainkaan
Älä unohda; elämä antaa
Antaa rakkautta, voimaa, vihaa sekä valtaa
unelmaa voi lopulta tappaa

Mä tunsin ne tunteet jotka kuljetti laivaa,
ne teki musta uhrin aina uudestaan vaikka,
toiveet oli jo tulevaissudesta harmaat,
ainoo syy miks jaksoin oli nää rakkaat,
Sytytin kynttilän, katsoin sen loistoa,
yritin ymmärtää, miks alas aloin vaipua,
tunsin kaiken niin selvästi iholla,
et luulin etten pysty enää itkeä ilosta,

Välil aina pysähdyn, what I have got yo,
Hope so, erinlaista laifstailii, onjoo,
kynttilän liekki se syttyy taas uudestaa,
katson sitä pää pystys, pystyn sen tuntea,
oon nyt valmis, mitä tulee eteen sitte,
ei oo väliä vaikka veisi sitte tieni minne,
pieni virhe taikka oikee pilke silmäkulmas,
opettaa mua pitämään, viettii siihe minkä lupaan,

kertosäe
(2x)

Eiells liv eärfin bit, Ingonerar allt skit
lev ditt liv som livet borde levas som
jag har stigit upp från grunden, lever i stunden
njuter av bruden, samt lever i kulturen
HipHop var min fru nu e vi bara vänner
polar här runt om kring, var än ja vänder
Once a time far mitt liv som?

Once a lifetime, lev livet i en bred smile
sneglar tillbaks, tänker på forna tider
aso de e i själen o själen uppriver
Mitt liv är ingen balettdans, ta din chans
jag ger handen åt alla som har gått på samma klass
jag glömmer er aldrig, ni har plats i mitt hjärta
den här rimmen ni hör kommer rakt från mitt hjärta

min livstid är kort men jag lever för fullt
Höjer glasen för jag lever gör fullt

kertosäe
(4x)

kaikki tää oliki vaa harhaa,
mä löysin onneni, enkä enää nähny pohjaa,
tapahtu niin paljon väärää,
mut ne ei pystyny tappaa mun valtavaa unelmien määrää,
mä pysyin vahvana vaik oli vaikeeta,
mun sisäl sielu se kaipaa rakkautta
se on se juttu mikä pystyssä pitää,
elämä jatkuu, älä unohda sitä,

En aina voi sua ymmärtää
Oisit ees voinut yrittää
Vaikka joskus tuntuu
Että kaikki on turhaa
Sä koitit mulle selittää
Ei oo järkee jatkaa elämää
Mä tahdoin olla sulle
Syy jatkaa huomiseen

kertosäe:
Sä olit perhonen, jonka siivet
Eivät kauas kantaneet
Sä väsyit kylpyhuoneeseen
Nyt kun öisin katson tähtiin
Ja sun kasvos siellä nään
Rakastun uudelleen

Et halunnut mua sun maailmaan
Vaikka koitin sua niin rakastaa
Sä sanoit et on parempi mulle
Et halunnut satuttaa
Kun eilen näin sun itkevän
Mä aavistin sun lähtevän
Sun silmät katsoi tyhjää
Nuku rauhassa, pikkuinen

kertosäe
Uudelleen
Rakastun uudelleen

kertosäe
Ja kaipaan sua
Perhonen, jonka siivet
Eivät kauas kantaneet
Ei kauas kantaneet
Sä väsyit kylpyhuoneeseen
Sä olit sä väsyit kaukana jossakin
Nyt kun öisin katson tähtiin
Ja sun kasvos siellä nään
Miks sun täytyi mennä pois?
Rakastun uudelleen
Uudelleen ja uudelleen
Rakastun uudelleen

Rakastun uudelleen

Joskus öisin valvon vaan yksin himassa
pimeys ikkunassa, yks valo palamassa
Plöijin sängyl mieli jossain kaukan täältä
Ei äänen ääntä, puhelin pois päältä
Tyynyyn painaa päätä, kylkee kääntää
ei uni tuu, alan tekstii vääntää
Mont flashbäkkii, mitä nähtiin
jäljet jätti, moni lähti, moni jäi
Tiet eros. Vitun wäkkii
Tajutont, miten kaikki muuttuu yhtäkkii
Mis posse, back in the days seinii sottas
Tyhmä ku luulin, et vast kuolema erottas
En pois ottas yhtäkään muistoo
En unohtaa tuu yhtäkää katuu enkä puistoo
Muist välittäminen on arvokast ku kulta
Pidän mieles niin vaikeudet väistyy lopulta

kertosäe:
Mitä elämält haetaan, nyt tiiän viimeistään
ja elän tätä päivää kuin viimeistä
En aio paeta, ei kukaan pärjää yksin
Rakkaut jaetaan, kans surui ja pettymyksii

Tulee mieleen kaikki sekoilut laivalla
Miten mun äijät oli aina paikalla
Paremmalla tuulel jatkan skrivaamist
miten elämä voikaa itkettää ja naurattaa samalla
Kaikki omalla tavallaan muuttuu
Pitääki kasvaa lapseks ei voi juuttuu
Joltain motivaatioo puuttuu, väliin putoo
Ympäristö kuuro, ei kuule hätähuutoo
Elämä kovempaa ku luut on, aina välillä
mut täysillä, pitää painaa välillä
Välillä tuntuu ettei välii millään
Ei jaksa millään, mut en luovuta hevillä
Sillä saanut oikeet ihmiset kokoon
Edelleen samaa verta, niin ku vato loco
ja lopus kiitos seisoo, just teille
perheelle, frendeille. Saanu mut oikeille teille

kertosäe
Maltsun shorty, maast pienikin ponnistaa
Välil sataa niskaan, välil taas onnistaa
jotkut sekoo konista, mut meitsi hopista
Ja niin usein kelaan et mitäköhän
jos elämä ois yhtä pitkää humalaa vaan
usvaa vaan. Ei sattuis joka vanha haava
Kaikki rakkaus auttaa, ku elämä kuskaa vaan
saa hymyn huulille, ei pelkkää tuskaa vaan

kertosäe

En voinut koskaan uskoo että näin paljon voi rakastaa
Ja että mulle suotais parhaat kortit joskus pakasta
Sä ja sun rakkaus on mulle paras asia
Jos saan pitää molemmat en enää muuta tarvikkaan
Sydämeni joka ainoo lyönti on sun oma
Kaikki hetkemme on yhteisii eikä ne saa kadota
Vaan ne muistetaan yhdessä viel ku ollaa vanhoja
Sillonkin viel kuiskaan korvaas "oot mun ainoa"
Yhestä kymppii oot kakskytä mun asteikol
Ilman sua mä olisin merkityksetön ja heikko
En pärjäis ilman sua enkä mä haluais
En ikimaailmassa tahallani mä sua satuttais
Halusin sut ja onneks sut mä pitää sain
Haluun vaan parasta sitä oot mulle sinä vain
Anna mulle kätes ja en koskaan päästä irti
Vaikken aina sanokkaan niin rakastan sua silti. ‹3

Miks sä lähdit nyt jo pois, en tiedä mitä tehdä vois
Ennen lähtöäs otit kädestä kii, seisoin vaan surullisena siin
Sanoit hei sä kyllä pärjäät.

Nyt surullisen ikkunast tsiikaan mailmaa
miks just sä lähdit tääl me sua kaivataa
En sua vaa mielestäni pois saa
oot mun sydämessäni, nyt ja aina

Fiilis nyt vähän maas mietin ootko onnellinen
nyt päivät pitkät menee pelkästää miettien
Miks ei ajas voi mennä takas päin
haluun takas siihen hetkeen ku sut näin.

Tekisin mitä vaa jos saisin sut takas,
vaikkei meitä mikään pysty erottaa koskaa
Ei tuskaa taas paranna mun sydämestä mikää
mä aion lupauksistani kovin kiinni pitää

Ja tiedän et joskus me vielä näemme,
ikäväni mieletön ei sitä paranna lääkkeet
En anna anteeks itelleni en päästä susta irti
vaikka ootki poissa ni rakastan sua silti