Nyt kerron jotain mun kavereista.
Jotka ei koskaan jätä mua pulaan,
jos joku painaa ne pyytää dokaa mukaan.
Alkosta hakee pari pulloa viinaa,
niin ei kauaa mikään enään riivaa.
Meijän tapa ainakin selvittää surut,
kato aamul saa taas hyvät naurut.
Ku alkaa miettii edellistä päivää,
sydämmel ku oli jotain epäselvää.
Aamul kelaat mitä kaikkee ne ees oli,
no ihan sama ainakin uppos alkoholi.
Kaverihan sanoo "Suruun on hyvä juoda",
välittämät et aamul meinaa krapulaan kuolla.
Jos teille tulee vaan juttui epämääräsii,
muistakaa et ollaan kaikki yhtä fämilii.
Vaik välil meille jotain kränää tulee,
ja kaikkee paskaa seläntakana kuulee.
Ei anneta minkään ystävyyden väliin tulla,
tai välejämme rikkoo jollain huhuilla.
Ihan sama jos joku tulee jotain selittää,
me ei toisiimme otetta aijota hellittää.
Ootte mulle numberonit aina vaan,
aina jotain uutta teiltä oppia mä saan.
Vanhempana kun omaa perhettä hankitaan,
ja kohti sitä aikuisuutta matkataan.
On vaan sitten kiva istahtaa alas,
muistelee mikä dokaus reissu oli paras.
Ettehän täst piirist koskaan pois mene.
Frendei aina vai mitä ? "joo joo",
eiköhän käydä hakee vielä tolvat.