IRC-Galleria

Ei ollut kovin helppoo kasvaa meillä himassa. Faija hakkas usein mutsii, aina
kun se oli pienes hiivassa. Kyllä mäkin siitä osani sain, mut enemmän vaan
huutoo ja raivoo. Mä oon aina pelännyt mun faijaa ja se on sust varmaan
vähän outoo. Mä olin aina mun mutsin puolella ja faijaa vastaan. Miten sä voit
rakastaa jotain, joka lyö omaa lastaan. On vähän paha olo, mun on pakko
pitää varmaan vähän taukoo. Tää aine vaikuttaa jo, se on ihan ok

Täs on minä moi, mitä jätkälle nykyään kuuluu? Sori et mä soitan näin myöhään,
mut nyt sä et saa mulle suuttuu. Mul on viime päivinä ollut aika vaikee keskittyy
yhtään mihinkään. Me löydettiin just tää kämppä ja nyt muijaki lähti kiitään.
Mä oon nyt tääl yksin ja mä oon ehkä juonut vähän liikaa. En tiennyt
kelle voisin soittaa, en mä sua kuitenkaan usein piinaa. Ehkä tän jälkeen sä
näät mitä mä oikeesti kelaan. Sori jos herätin sut, mut puhelun jälkeen
mä delaan.

sä tiedät sen et oot ihana ja kaunis
mun kulta rakas hanipöö ja kaikki mistä nautin
sä saat mun pääni sekasin ja sydämeni sykkii,
toivon että joskus oisit mun tyttö ystini

ja yrittäisit kestää mun temperamenttii
mun luonnetta ja tätä matafakin räppii
jota epätoivosest duunaan ku pallaadii
kulta mä pyydän vielä kerran anteeksi

Sä tiedät kuinka paljo stressaan tätä
mietin että kuinka kauan sä oikee kestät
mut yritän ja yritän ja yritän ja yritän,
olla olematta niin vittupää et tyrin tän

mä haluan vaa sut, en ketää muuta
sä olet elämäni valo eikä sitä muuta,
mikään täällä ei mikään missään
eikä kukaan eikä ketään mikä pistäs pärähtää

Oon pahoillani et tän joudut kestää
mä toivon täst jotai sitä että tä kestäis
anna anteeks mulle mun virheet,
haluan yhteisen elämän me meill

mut kumminkin on se meiän auto
ja taas törmättii vaik oliki se tauko
mä ihmettelen suoraa sanottuna vitusti,
miten kestät mua miks ihmees et mua jättäisi

yksin mua elämää tätä paskaa elämää
ilman sua ei mul olis tääl ketää
et ehkä ajattele samoin ku mä,
mutta mä tiedän kenest oikeesti välitän

Oonkohan mä paha vai muuten vaa perseest
ku mul oli mahollisuus saada sult anteeks
mut senki mokasin ja taas on pääs pelkkää tyhjää
en ymmärrä enää itseäni en sit yhtää

nyt jotaki pitäs, vissii mun tehdä
ehk kasvaa aikuseks ja sen mukaan sit elää
oon kauan jo miettiny tulevaisuut meil,
yhteistä elämää ja lapsii no ei

Juna tulee täysillä, poika vaa hymyilee
Kattoo kohti taivasta, hymyilee tytölleen
Poika ei väistää aio, ja pian unholaan matkaa
Ei kumpikaan parista jääny elämäänsä jatkaa..

"... Kun pahin tapahtuu, ei saa antaa masennuksen viedä, yksin ei voi mahtaa elämän julmuudelle mitään.. ei yhtään mitään"

Rekka törmää, sanat pysähtyy
Poika huomaa että törmäys tosi kovast sattuu
Herää vihdoin sairaalast, ei nää tyttöänsä missää
Huomaa karun tosiasian itkun kurkusta hävittää
Seuraavalla viikol, lähtee kotiin sairaalasta
Vaikka hyvin tietää ettei tyttö oo häntä oottamassa
Poika murtuu, masennus syvän haavaa iskee
Vaik ei koskaa enne itkeny nyt poika aina itkee
Vaeltaa tytön haudalle, joka ikinen ilta
Se on verinen ilta, jos on verine silta
Poika sekasin päästään, viimein junanradal istuu
Juna kohti tulossa radalta kuuluu vaan itkuu

"En voinu unohtaa, en voinu jatkaa
Tää maailma tuottanu aivan liikaa paskaa
Nyt tuun sinne viimein, sun luokses rakas
En enää haluu elää, haluun sun luokses takas"

Yössä Volvo kiitää eikä mitää nää edessä
Takapenkin kaks nuorta elää kuin samas sydämessä
Mut kuski on kännissä, ajaa hullun kiilto silmissä
Nuoret huomaa mitää lentävät yhä pilvissä
Mutkan takaa rekka kaartaa, koittaa autoo nopeest väistää
Mut ei siit tule hevonpaskaa auto heittää kuski päissää
Tyttö kättä puristaa, hiljaa alas vajoo
Ei poika anna periksi hän tytölle näin sanoo

"Ei Pelätä kuolemaa, se on aivan liian kaukana
viikate meidät väistää ja antaa olla rauhassa
Laita kätes ristiin, ja rukoile vain parasta
Hengen ja rakkauden menetys on aivan liian varhasta"