Kyllähän mä myönnän,
Et sulle väärin tein.
Mut huomaat sä, huomaat sä,
Kuinka väärin tuomitsit,
Kun oven kiinni heitit,
Avaimenkin hävitit,
Vaikka äsken vielä mulle
Sä hymyilit?
Mä rakastan sua enemmän ku mitään ja sun rakkautes on
parasta mitä mul on ollut ikinä. Mitä enemmän sua opin tuntemaan ni sitä enemmän mä rakastan ja sydän on sun kokonaan. Ja vaik kuolisin, ni sun lämmin kyynelees. Saa takas palamaan mut uudellaan
Sinä vain
ei muut mua huomiseen saa jaksamaan
Sinä vain
yksin pystyt mulle voimaa antamaan
Sinä vain
joka kerran rakkauden sait syttymään
Sinä vain
olet aina ainoain
Läpi poltetun maan maailman ääriin
Jonnekin sinne hiljaisiin ääniin
Voisin kerrankin luovuttaa
Päästää irti ja vapaana hengittää
Ei en oo varma kuitenkaan
Mitä jos en pystykään taipumaan
Ilman sua olemaan
Aivan sama vaikka kyyneleet tulis kun sä lähdet pois
Aivan sama vaikka koskaan et soittanut ois
Ihan sama vaik ei sua olisikaan
ihan sama vaik en susta kuuliskaan
Aivan sama vaikka haihtuisit jonnekin pois
Aivan sama vaikka koskaan et soittanut ois
Tämä tilanne on täysin mahdoton
Ilman sua oon kuitenkin onneton
Kaikki muuttui niin,
Uskoin sun valheisiin
Tunsin pohjan altani katoavan
Sain kokea kaiken vääryyden,
sisällä hauraan ihmisen
Mietin yksin ikävöiden
miksi sinua silti vain ajattelen