Mahduin ensimmäistä kertaa vartavasten pienemmässä koossa tilattuun tyttöjen T-paitaan. Lisäksi mun piti UFFille jonottavista vaatteista kaivaa takaisin se yksi pinkki huppari, koska se ei enää ole mulle liian pieni. Nyt haisen nuhjuiselta, istun koneella hiukset pystyssä ja iloitsen hillitysti.
Selkä on hieman jumissa, tuolla leikkausarven alla muljuu jokin kipeä kohta. Arveluttaa että kannattaako sitä ihmisen lähteä urheilemaan mutta tuskin käveleminen mitään suurempaa haittaa tekee. Päinvastoin.
Lisäksi koska en vieläkään voi ajatella muuta kuin sitä pientä kissaa ja sen kohtaloa, lienee ihan hyväkin purkaa tunnelmia urheiluun.