IRC-Galleria

Jos saisit olla sarjakuvahenkilö, kuka olisit?

Minä haluaisin olla Mörkö vaikka. Tai Muumien esi-isä.

Introvertti on henkilö, joka on sisäänpäin kääntyneempi ja miettii tekojaan enemmän kuin ekstrovertti. Introvertiksi kuvaillaan joskus henkilöä, joka pitää itsenäisestä toiminnasta enemmän kuin sosiaalisesta, mutta tämä on enemmän käyttäytymyksellisempi kuin kognitiivisempi kuvaus. Ennen kaikkea introvertti saa energiansa omasta itsestään, ja jatkuva muiden kanssa vuorovaikuttaminen pikemminkin vie sitä heiltä kuin ylläpitää sitä. Introvertit tarvitsevat omaa rauhaa "ladatakseen akkujaan".

Introvertit ovat hiljaisia ja varautuneita, minkä kovaääniset ekstrovertit usein sekoittavat itseluottamuksen puutteeseen. He toimivat usein älyä tai logiikkaa vaativissa tehtävissä, mutta painottavat vähemmän sosiaalista vuorovaikutusta ja ihmissuhdetaitoja. Introvertit ovat useimmissa väestöissä vähemmistö, minkä takia kulttuurit ja yhteisöt painottuvat pikemminkin kovaäänisten ekstroverttien mukaan.

You are:

* very expressed introvert
* slightly expressed sensing personality
* moderately expressed feeling personality
* moderately expressed judging personality

The primary desire of the Protector Guardian is to be of service to others, but here “service” means not so much furnishing others with the necessities of life (the Provider’s concern), as guarding others against life’s pitfalls and perils, that is, seeing to their safety and security. There is a large proportion of Protectors in the population, perhaps as much as ten percent. And a good thing, because they are steadfast in their protecting, and seem fulfilled in the degree they can insure the safekeeping of those in their family, their circle of friends, or their place of business.

Protectors find great satisfaction in assisting the downtrodden and can deal with disability and neediness in others better than any other type. They go about their task of caretaking modestly, unassumingly, and because of this their efforts are not sometimes fully appreciated. They are not as outgoing and talkative as the Providers, except with close friends and relatives. With these they can chat tirelessly about the ups and downs in their lives, moving (like all the Guardians) from topic to topic as they talk over their everyday concerns. However, their shyness with strangers is often misjudged as stiffness, even coldness, when in truth these Protectors are warm-hearted and sympathetic, giving happily of themselves to those in need.

Their quietness ought really to be seen as an expression, not of coldness, but of their sincerity and seriousness of purpose. Like all the Guardians, Protectors have a highly developed puritan work ethic, which tells them that work is good, and that play must be earned-if indulged in at all. The least hedonic of all types, Protectors are willing to work long, long hours doing all the thankless jobs the other types seem content to ignore. Thoroughness and frugality are also virtues for Protectors. When they undertake a task, they will complete it if at all humanly possible; and they know the value of material resources and abhor the squandering or misuse of these resources. Protectors are quite content to work alone; indeed, they may experience some discomfort when placed in positions of authority, and may try to do everything themselves rather than insist that others do their jobs.

With their extraordinary commitment to security, and with their unusual talent for executing routines, Protectors do well in many careers that have to do with conservation: curators, private secretaries, librarians, middle-managers, police officers, and especially general medical practitioners. To be sure, the hospital is a natural haven for them; it is home to the family doctor, preserver of life and limb, and to the registered nurse, or licensed practical nurse, truly the angels of mercy. The insurance industry is also a good fit for Protectors. To save, to put something aside against an unpredictable future, to prepare for emergencies—these are important actions to Protectors, who as insurance agents want to see their clients in good hands, sheltered and protected.

The actor Jimmy Stewart and Mother Teresa are examples of Protector Guardian style.


http://www.humanmetrics.com/cgi-win/JTypes2.asp

Tein tänään kakun. Lisäsin sen kakkurepertuaariini.

Uutuusjärjestyksessä kakut nimeltä:

1) Suklaapläjäys jolle IRC-Galleria istuutui

2) KGB - Yllättävä, salaperäinen ja valeasussa

3) SukuLakuMintMintBisBiskakku


... Ainakin sukulakumintmintbisbiskakku ja KGB meni oikein mainiosti kaupaksi, huomenna nähdään miten suklaapläjäys jolle IRC-Galleria istuutui, maistuu.

Kakussa parasta on sen nimi. Kuten olettaa saattaa.

I Katamari Damacy

No nyt on angsti purettu ja se paljon pelätty parvekesetäkin tuli hommiin. <3

Mut nyt harmittaa kun kakusta tuli kamalan makea ja sitten taisin vähän kostuttaa sitä alaosaa liikaa. :K

[Edit]
Mun tittelini maailman parhaana kakuntekijänä, millä voisin sitten boastailla, jää vielä saamatta. :/

Tilattiin pitsa, Jallu kävi sen alakerrasta hakemassa kun vetosin kestotilattuun tautiini.

Kuski toivotti vaihtorahojen kera "Hyvää Lordinpäivää".

minä siivoan :o


Miksi siinä vaiheessa, kun innolla on aloittanut siivoamisprojektin ja päässyt siihen järjestelyvaiheeseen, rupee laiskottamaan. Mun sänky on täynnä sekalaista sälää, jolle pitäis keksiä paikka.

Mut pari tuntia niin meen kauppaan ja vien pulloja ja ostan limua ja keksejä ehkä ja ruokaa ja katson da eurodeviisude.

Ja nautin kun Lordi voittaa, sillä vaikka se olis mikä tahansa 24stä, Lordi on voittanut jo kauan sitten ja monta kertaa sen jälkeenkin. Enää ei jännitä, Suomi näytti kaikille.

Hassu tunne kun euroviisut ei hävetä.

Täts it. Nyyh kaiffarit, hyvää kesää, olette ihania.

Kipeänä on makee bilettää, nyt paleltaa, saattaapi lämpö olla nousussa. Kuuminta hottia. :F Nyt on koko viikonloppu aikaa sairastaa ja puuhata kaikkea itsekseen. Tosin Euroviisuista en tingi, perkele.

Lordille kaikki maailman mahti huomiselle, vaikka oliski playbacki.

Viimeinen koulupäivä.
Viimeinen työpäivä.
Viimeinen päivä kun olen menossa jonnekin, tästä lähtien kaikki on hiukan pysähdyksissä.

Kun miettii minkälainen olin tänne tullessa, ero on aika mittava.

Olin huumaantunut, pääsin kouluun, kaikki ei ollut menetetty, mahtavaa, koulukavereita, tulevaisuus, uusia kokemuksia, mikään ei pysäytä. Koulu tuntui edistykselliseltä, oikealta. Taidokkaalta.

Nyt tuntuu itsevarmalta mutta hieman pettyneeltäkin. En kuitenkaan lähde tyhjin käsin, huomasin että taitoni ylittivät koulun tarjonnan toisinaan ja että minussa on ainesta. Sain mahtavan porukan, jossa on paljon erilaisia taitoja ja tyylejä. Siksi tuntuu haikealta.

En päässyt kouluun - pettymys. Ei ole töitä - pettymys. En vieläkään tiedä Sitä Paikkaa, mihin päädyn. Mutta tiedän että en ihan turha ole. Tiedän että olen hyvä tekemään.

Kunhan löytyy se Tarve. Täällä on Tekijä.