Tiedätkö mikä on parasta nuoruudessa?
Kaikki ajatukset, kokemukset, kaikki on uutta, puhdasta ja vahvaa. Se ensi suudelma on oikeasti ensimmäinen. Sitä ihastuu niin kovasti että tuntuu kuinka hengitys salpautuu kun pelkästään tulee ajatelleeksi toista. Sitä makaa kesällä jumissa mökillä jossain homeisentunkkaisessa hökkelissä kun vesi hakkaa ikkunaan ja vajoaa ajatuksiinsa.
Teepussikin on jotain aivan muuta kuin aikuiselle. Teepussia tökitään kupissa niin kauan kunnes se menee rikki. Kengännauhoja ei jakseta solmia, sukkia ei nostella. Nauretaan vaan ja aikuiset katsovat pahalla. Herneet maistuvat hyvälle ja niitä syödään vatsa täyteen, aikuisena otetaan kohtuudella.
Jotenkin tuntuu että joku universumissa on taas liikahtanut, minähän olen ollut viime aikoina epätoivoisesti hukassa itseni kanssa - joku ei ole pelannut yhteen sen kanssa missä olen ja missä minun pitäisi olla ja kun otin kerrankin oikean langan käteen ja aloin viemään omaa tarkoitustani eteenpäin, huomaan jonkin muuttuneen.
Kuulostaa hyvin naurettavalta mutta olen huomannut että Hauskimmat kotivideot on hauska ohjelma. Olen sitä aina katsonut, mutta nykyään nauran ääneen jos jotain hauskaa sattuu ja se nauru on jotain erilaista kuin yleensä. Sellainen rennompi nauru. En edes huomaa nauravani ennenkuin teen niin. En ole miesmuistiin nauranut sellaisille jutuille kuin mitä siinä ohjelmassa viljellään. Joko Sampo on oppinut fiksuksi, minä olen oppinut hieman hellittämään tai sitten mulla on vaan liian hyvä lääkitys.
Toivottavasti tässä on ainakin vähän jokaista.
Minulla on hyvä fiilis nyt, mitä toisaalta koen hirveää epätoivoa Joukaelunterin kanssa. Olen siitä ollut niin innoissani ja sitä ylistänyt ja ollut tosi JEE mutta muut eivät reagoi samalla tavalla ja nyt olen alkanut saada sen kuvan että kalenterini on parhaimmillaan ihan kiva ja parille kestofanille. ..paitsi CoStormille jonka kuulus saada palkkaa siitä määrästä mitä se jaksaa mun kaelunteria ylistää. <3
Sitä muka pitäs olla niinku joku paras muka niinku.