IRC-Galleria

Näinpä kävi, että kulkiessani Jumbossa, päätimme ukon kanssa ostaa niitä kivoja Thai-cubeja. Käännyin siis pakkasosastolle Citymarketin puolella ja hoksasin Tuomas Reunasen päivystävän kärryjen kanssa jossain tiskin päädyssä. Tämän hoksasin kuitenkin vasta sen jälkeen, kun olin toitottanut suureen ääneen "saan kohta pissiksestä päähän kun kävelen niiden alle", viitaten kahteen nuoreen tyttöön jotka kulkivat melko naftisti edestä.

Tämän jälkeen häkellyin ja aloin hekottamaan ja käyttäydyin vähintäänkin kummallisesti. Tosin tänään on muutenkin ollut kummallinen päivä, koska esimerkiksi siivosin enkä tee sitä ikinä.

Sen siitä saa lapset, kun kasvaa aikuiseksi. Pitää ihan itse siivota ja julkkiksia tapaa ainoastaan marketin kapeilla kujilla. Siitä on gloryt kaukana kuulkaas.

Lisäksi huomasin että maailman makein koomikko (Jeff Dunham) on tulossa Suomeen.. Viime vuonna. Mursk. Siinä meni mun sunnuntairauha. Nyt on pakko hukuttaa surut Röyksoppiin.

P.S. "Parempi myöhään.." ei kyl päde tässä yhtään. Kuten irkissä todettiin: "nyt näyttäis siltä et ei milloinkaan, koska myöhään".

Nimimerkki:
Kuurasin Pönttöä

Ajattelin että etsinpä vanhan leffalistan ja printtaampa sen ulos kätevästi.

Siinä on alle 500 elokuvaa!

Herranjesta, mikä työmäärä!

En ole kohta puoleen vuoteen käynyt Discshopissa katsomassa elokuvia. Siellä olisi kyllä muutama, jotka haluaisin ehdottomasti itselleni, joita olen odottanut DVD:lle jotta ne näkisin, mutta joita en nyt voi hankkia.

En ole hankkinut itselleni oikein mitään viime aikoina. Tänään ostin Akateemisesta lehtiön, kirjekuoria ja muovikansion ja koin suurta iloa kun sain jotain uutta. Melko surkeaa.

Ollin hidas valmistuminenkin on surkeaa, vaikkakin tiedän että kyseessä on prosessi, joka minun tulee käydä läpi kokonaisuudessaan. Hitaus tarkoittaa paneutumista ja ehkä en ole ollut valmis ennen kuin kirja on valmis, sitten kun se on valmis. Usko on luja, että siitä tulee vielä hieno ja voin aina ottaa lohtua siitä, että olen vielä kirjatööri (kirjojen suhteen amatööri).

Sitten jos ja kun teen toista kirjaa, on prosessi selvä ja tiedän, miten asiat kannattaa hoitaa. Nythän on mennyt aikaa vaikka kuinka paljon pelkän prosessin luomiseen, hahmojen harjoitteluun ja tarinan muodostamiseen. Olen joitakin kuvia piirtänyt noin 35 kertaa uudestaan ja uudestaan ja uudestaan, ihan suoraan sanottuna olen hämmästynyt, miten olen jaksanut. Yleensä jätän tuollaiset loputtomat toistamiset pois hyödyttöminä.

Olen ehkä lapseton yhteiskunnan silmissä, mutta tässä syntyy minun lapseni. Minun unelmani.

..ainakin yksi niistä.

P.S. Normaali päivärytmi voisi kanssa syntyä ihan mielellään kiitos.

P.P.S. Pyrin siihen, että saan kirjan postiin viimeistään maanantaina, en tiedä haluanko jättää sitä laatikkoon lojumaan viikonlopun yli. Pidän deadlinea perjantaille. Sas nähä.

Tajuttiin just Jallun kanssa että vuosia sitten, joskus 2004 tai jotain, ollaan oltu samassa kaksiossa, samaan aikaan, samoissa bileissä. Ties vaikka istuttiin vierekkäin kun mäkkinörtit pelasivat Aliasta.

Kirjizin macintosh.fi:n miittihän se.

Jalmari on ilmeisesti kipeä. :( Toivottavasti ei mene viikonlopun suunnitelmat kun toinen on ihan rikki ja lämpöinen.

En siis tarkoita omia suunnitelmiani, vaikka nekin varmasti muuttuvat.

Tässä koko prosessi, Olli alusta loppuun. Tällainen lastenkirja on tulossa jossain vaiheessa, toivottavasti piakkoin, kirjakauppoihin.

Jos et jo fanita Facebookissa Ollia, ryhdy toimeen heti!

mun rintakehä on ihan kova kun siinä on luuta vastassa. Mihin se löllö hävisi? Valui varmaan vatsaan.

Alexium hakee myyjää.

Se oliski, minä tiskin takana kun traineri tulee vastaan.
"Moi eka olin läski ja nyt tulin tänne töihi."

Minulla on netissä nimetön (hah!) kuntoblogi, johon olen vuodattanut ajatuksia lihavuudesta tai laihuudesta.

Koska minulla ei ole kokemusta kuin yhdestä elämänmuodosta, haluaisin hirvittävän paljon jakaa viisautta kaikille lukijoilleni myös muista ruumiintiloista, oli ne minkälaisia tahansa.

Kirjoita minulle minkälaista on olla juuri sen kokoinen kuin olet, hyviä ja huonoja kokemuksia, ajatuksia ja mitä vain mielessäsi liikkuu.

Teksti voi olla niin pitkä tai niin lyhyt kuin haluat, eikä sen tarvitse olla mitenkään tunnistettavissa sinuun. Kyse ei ole siitä kuka kirjoittaa, vaan siitä miten se kokemus voi auttaa muita ymmärtämään.

Laita oma tekstisi minulle sähköpostilla osoitteeseen maraia@maraia.net. Listaan saamani tekstit blogiini osoitteessa http://kunnon.vuodatus.net.

Olisi todella hienoa, jos kertoisit minulle oman näkökulmasi.

Luin etusivulta että salamavaras oli salarakas.