Vittu että tekis välillä mieli vetää kuula kalloon. En haluis olla mikään teini-angstaaja, mutta kyllä tää nyt ottaa jo niin paljon päähän että tuntuu että ei tätä enää kauaa kestä. Ihanku mulla ei ois muutenki jo ihan riittävästi ongelmia. Eikä asiaa auta yhtään ettei tästä saatanan sairaudesta voi koskaan parantua.
In this life I'm searching for the reasons
How to learn to realize things we feel inside
Oh, why I have these strange emotions
And the answers that I've found
They're not enough for me
I can't find a reason to let go
Even though you've found a new love
And she's what your dreams are made of
I can find a reason to hang on
What went wrong can be forgiven
Without you, it ain't worth livin'
All my life I've stumbled in the dark
Reaching out but finding only air
Air and space, space and time
Time and faith never seem to collide
In the distance I heard you breathe
I called out your name in a silent scream
Joskus on kiva huomata kuinka kaiken paskan keskellä löytyy niitä ihania ystäviä, jotka saa pahimmankin pessimistin piristymään.<3 Sellaset kaverit joita luulee parhaimmiks ja että niihin voi eniten luottaa, niin just ne yleensä onkin niitä jotka loppujen lopuks pettää ja tekee ne asiat mitä eniten pelkäät, ikävää sinänsä. Mutta sit onneks on niitä kavereita joista paljastuu yhtäkkiä niin hyviä ystäviä että ei osais edes kuvitella.<3 I'm so happy.