miksi kaikki ( tai siis jotkut vaan ) hokee että olen järkevä.
kun mä en näe mun teoissani mitään järkevää.
mä vaan jatkan kun voisin valita toisenkin polun.
enkä oo varma onko kivinen vai mutkainen polku pahempi, kun mikään ei kuitenkaan ole tasaista.
kesäloma (joka mun kohdalla alkoi jo tavallaan tammikuussa) loppuu pian ja tulos ei ole kyllä voiton puolella.
jaksaisko huutaa itelleni että nyt meet plussan puolelle?
ja on myös pieni probleema kun en yhtään tiedä millä luokalla olen, kun pitäisi palata koulun penkeille puuduttamaan persettään.