IRC-Galleria

.. ja lahjattomat reenaa.

Sunnuntaina kisoihin.

Ratsastusta takana viimeiseltä 3 kk ajalta x 2.

Reeniä x O

Alkaa samalla kirjaimella ja kukaan ei taas tajua mua.

Pipsa Pippuri oli kähertämässä äitin tukkaa päivän. Illalla leikkelin hiuksia ja kavioita. Roosi sai uudet monot alle.
Maanantaina olin muuten raveissa, jos en muistanu mainita.

Pitäis päästä muuttamaan. Parin viikon päästä.

Uusi koti on siis Latalassa, tässä lähellä. Pari kilsaa matkaa tähän äiteen luo. Viiden hevosen elementtikarsinat ja uudehko talli. Kiva pikkuinen talo ja vähän maata. Sillä pärjää, ainakin hetken.

Tallista ei tule yleistä möykkäaluetta, vaan oma yksityistalli. Tuntien pito jää toistaiseksi kokonaan tai lähes kokonaan. Hevosmäärä on karsittu kolmeen. Toistaiseksi.

Idän ihme saapuu jos saapuu ja saan kaupat tehtyä. Voi olla että idän ihmeitä on pian jopa kaksi.
Saas ny nähä.

Löydynkö kaverilistaltasi? Laita allekirjoituksesi tähän merkintään, jos olen kaverilistallasi. Jännitetään yhdessä, montako merkintää tulee :D

mut onpa hevoset ainakin poissa laitumelta.

Näin kolhia voi, vain soittajan tauti
aamu tai ilta aina perse on auki
Aatosta jaloa ja alhaista mieltä
niitä voi löytää täältä tieltä
Mut vielä kuljen mä hengissä
sinisissä mokkakengissä


Keikalla taas.

Tänään oli tarkoitus mennä kolmeks Petterin hyvän ystävän häihin. No voi vittujen kevätmysrky, isä päätti alkaa ajaa turvekasaa pois ponien tarhasta ja nyt en pääs sit minnekään.

On sillä kans ajoitus.

heitä kiukuspäissäsi Arnica-geelipurkkia yläkerrasta alakertaan. Siitä tulee jäätävä sotku.

Perheenlisäystä eilen, 2 kukonpoikaa. Aamulla toinen kateissa..

Illalla keikalla, taas tänään uusiksi.

Talokauppa kiristää hermoja.

Eilen ratsastamassa. Inter II-ruunalla.

Hymyä päivään!

Perheessä oli kolme tytärtä, he olivat vielä neitsyitä. Sattui
kuitenkin
niin että kaikki kolme tytärtä menivät avioon lyhyen ajan sisällä. Ja
koska
äiti oli hieman huolissaan siitä, miten tyttärien seksielämä lähtee
käyntiin, hän laittoi heidät kaikki lupaamaan että kirjoittavat
muutaman
sanan postikortilla miltä se avioliiton seksi on tuntunut.

Ensimmäinen tytär lähetti kortin Kreikasta pari päivää vihkimisen
jälkeen.

Kortissa ei lukenut muutakuin "Nescafe". Äiti oli hieman ihmeissään
aluksi,
mutta meni keittiöön ja kaivoi Nescafe purkin esiin. Siinä luki "Hyvää
viimeiseen pisaraan saakka" ja äiti helahti punaiseksi, mutta oli
iloinen
tyttärensä puolesta.

Toinen tytär lähetti kortin New Yorkista viikko vihkimisensä jälkeen.
Kortissa luki "Benson&Hedges". Äiti arvasi nyt heti mennä tutkimaan
miehensä
savukeaskia ja siinähän luki että "Extra Long, King Size". Äiti oli
jälleen
hieman hämillään, mutta silti iloinen tyttärensä puolesta.

Kolmannen tyttären häämatka suuntautui Karibialle. Äiti odotti viikon,
eikä
korttia näkynyt. Toinenkin viikko meni eikä korttia vieläkään
ilmaantunut.Meni kokonainen kuukausi ennenkuin kortti viimein saapui.
Siihen
oli kirjoitettu vapisevalla käsialalla "British Airways". Äiti etsi
käsiinsä
jostakin sunnuntain Helsingin Sanomat, käänteli sivuja ja pelkäsi
pahinta
kunnes viimein löysi lomamatkailmoitukset ja BA:n mainoksen. Siinä
luki

"kolme kertaa päivässä, seitsemänä päivänä viikossa, kaikkiin
paikkoihin"

siskon naama on kuin ois ajettu panssarivaunulla yli ja sitä ennen kynnetty hehtaari perunapeltoa nenällä.

Ja kaikki tämä vain siksi, että maailmassa on ihmisiä, joiden elämä pyörii pientä piiriä oman navan ympärillä. Ihmisiä, jotka eivät ymmärrä mitä tekevät. Kaikkia ei tietysti ei ole muistettu sinä päivänä tasapuolisesti, kun Luojamme jakoi älyä. Annettakoon se heille anteeksi.

Joskus vain en lakkaa hämmästelemästä, miten joku pystyy valehtelemaan kirkkain silmin puhtoisella mielellä suoraan päin otsikkoa. Ja en lakkaa hämmästelemästä myöskään sitä, miten se joku luulee vielä toisten uskovan ja kuittaavan kaiken olankohautuksella. Se se vasta ylenpalttista hölmöyttä on.

Osaan lukea ihmisiä, nähdä silmistä sisälle sieluun ja tiedän sanontojen tarkoitusperät. En ole niin torvi, kuin annan ymmärtää. Osaan laskea yhteen yksi plus yksi, vaikka vaativammat logaritmit tuottavatkin ongelmia.

Maailma pyörii ja kulkee rataansa. Ja koska kivi vierii ja pienempi kivi tönii matkalla alas isompaa ja taas isompaa, saa se aikaan sellaisen kivivyöryn, jota ei ensimmäisen kiven heittäjä ehkä ajatellutkaan saaneensa aikaan. Kahden välisistä asioista kärsii kolmas, pieni taimi, sitten neljäs ulkopuolinen, sitten viides, koko perhe, sitten koko suku, kaksi sukua.

Mutta minne helvettiin se loppujen lopuksi on menossa, jos kaikki tuijottavat sitä omaa napanuoran tynkäänsä?

Jaksan loputtomiin aina ymmärtää, eikä tuomitseminen ole oikeaa alaani.
Mutta ei ole oikein työntää jalkaansa sellaisen oven väliin, minne se ei kuulu. Eikä mitään muutakaan sellaista sinne, minne se ei kuulu.

Joskus askelluksen lakkaaminen ja hetken paikallaan seisahtaminen tekee hyvää itse kullekin.

Kyllä ei mistään saa mitään toimivaa elektroniikkaa enää. Digiboksi meni jumiin eilen, just kun hankittiin vielä se plusteeveekortti. Ja nyt ei mee enää päälle..hmph.
Ja toi hiivatin langaton modeemi pitää joka päivä laittaa pois päältä ja uusiks päälle, että löytää verkon.

Eikä ole edes halvimpia malleja. Mihinkään ei voi enää luottaa.

(vien siin modeemin huoltoon, enkä ole pariin päivään kovin aktiivisesti koneella.)