Opinnäytetyön suunnitelmaa yritän päkertää...arrrgh!X( Aika tuntuu loppuvan väkisinkin kesken.
Mutta tulipa mieleeni että ilman rakkainta elämänkumppaniani ja hänen tukeaan mikä tahansa elämän urakka tuntuisi varmasti paljon ylitsepääsemättömämmältä kuin nyt :)
Pitää muistaa paniikkitilanteissa kaivaa esille asioiden positiiviset puolet - niitä kun yleensä löytyy...
Ahdistus ja paniikki pakenevat hymyä ja ISOA halausta :)
sitten on helpompi jatkaa taas, nakertaa pienen pieniä palasia isoista töistä ja ongelmista... :)
Kullan sanoin: "älä mellu yritä syödä koko norsua kerralla" X)