mä en mitään
muuta inhoo ku herätä joka aamu tähän samaan paskaan..
miettien et mitä tänään? kun mikään ei kiinnosta?
pari tuntia ehkä jaksan olla hereillä,tekemättä mitään ja meen takas nukkumaan ja nukun niin kauan ku unta tulee..
miten mun elämä tuli tähän pisteeseen,sitä mä en tiedä.
en löydä enää tietä ulos tästä.
kaikki mitä teen joudun pakottaa itteni siihen ja siihenkään en aina pysty.
huoh..vaikee selittää mut kai joku tajuu,tai sit ei..
mut se on mentävä taas nukkumaan ennenku pää hajoo.
joskus se valo varmaa paistaa tähänki risukasaan..