IRC-Galleria

Heräsin tänään yhdeksän aikaan tallille. Tallivaatteet päälle ja kengät jalkaan ja ulos katsastamaan päivän säätä. Huokaisin helpotuksesta nähdessäni pihan sulaneen jäästä kokonaan. Tällä kertaa ei tarvitse yrittää liukastella pihan yli, ajattelin. Kiipesin ylös pientä mäkeä haekseni heinäpaalin poneille. Kasteltuani heinät, kärräsin ne talliin, jossa minua tervehti iloinen hörähdys. Hymyilin poneille ja jaoin heinät ja katsoin vedet. Olin edellisenä päivänä ostanut suloisen riimun ja olin laittanut sen Muumin päähän katsoakseni, että pysyykö se päässä. Onhan se pysynyt, ajattelin mielissäni. Helgan hoitaja antoi minulle eilen viininpunaisen riimun, jonka asetin Helgalle eilen. Se sopii täydellisesti sen kauniiseen päähän. Yllätyin todella kuinka voikaan poni olla edustuskelpoisen näköinen :). Tuumailin hetken aikaa tallissa riimujen parissa, uskaltaisinko pestä ne pesukoneessa? Keräsin riimut kasaan ja päätin ainakin yrittää. Jäin tallille hetkeksi katsomaan ponejen rouskuttamista. Tänään ne eivät pääsisi ulos, koska on uudenvuodenaatto. Helga vaikutti jotenkin kummalliselta. Taas yksi tammapäivä taitaa olla tammamammalla, ajattelin. Helgalla tuntui olevan ylimääräistä energiaa, siksi ajattelin vähän kävelyttää molempia poneja. Pyysin Mikkoa mukaani ja lähdettiin matkaan. Molemmat ponit kävelivät vierellä haistellen raikasta ulkoilmaa selvästi nautiskellen. Kävelimme metsätietä erään vuoren taakse. Ravuutin Helgaa hieman, että energia purkautuisi. Helga olikin paljon rauhallisempi päästessämme takaisin ja molemmat alkoivat rouskuttaa heiniä innokkaammin. Raaputin harmissani päätäni, sillä olin edellisiltana harjannut molemmat ponit, ja tottakai ne olivat yön aikana kieriskelleet puruissa. Etenkin Muumi osaa taidon sotkea itsensä täydellisesti (eräät ovat varmasti huomanneet, hih). Mietin, että mitä tänään tekisin ponejen hyväksi. Ajattelin kävellessäni tallilta pois päin, että tänään olisi hyvä päivä pestä Helgan harja. Astuskelin sisälle varoen kompastua koiranpentuumme ja survoin riimut vanhan lakanana sisällä pesukoneeseen. Toivottavasti puhdistuvat taas hyvännäköisiksi.

Meillä asustelee kaksi shetlanninponia, 13-vuotias kaunotar Helga V.St Olyhof (Helga) sekä 6-vuotias pikkuponi Muumi (mussu, muumimyy yms.). Tässä hieman esittelyä.

Molemmat ovat mustia, mutta luonteet ovat täysin vastakkaiset. Helga on ensin epäluuloinen vieraita kohtaan, se tarvitsee aikaa tutustua ja suhtautuu muutenkin ihmisiin siten, miten mielialat vaihtelevat päivittäin. Jos on huono päivä, niin häntä ei kiinnosta laisinkaan innostua, mutta jos on hyvä päivä, on tamma ihana kulta. Helga on kaunis 106 säkänen, ronski poni, joka hurmaa mm. kauniilla, pitkällä harjallaan. Se on ruotsintuonti ja tullut Suomeen viime vuonna (-05). Ruotsissa Helga on toiminut mm. näyttelyponina sijoittuen. Helga taitaa oikean ratsastajan kädessä sekä esteet että koulukiemurat. Se tarvitsee kuitenkin liikuntaa valtavasti pysyäkseen ratsastaessa rauhallisena. Helga ei siedä meteliä tallissa, vaan tarvitsee rauhallisen ympäristön pysyäkseen tyytyväisenä. Tätä ponia on helppo hoitaa ja harjailla. Helgalla on hoitaja.

Muumi on säkäkorkeudeltaan n. 85-90cm ja on oikea hurmuri sen kultaisen luonteen vuoksi. Nöyrä, kuuliainen poni, jota voi hoitaa aivan pienimmätkin lapset. Muumi on toiminut pienen elämänsä aikana markkinoilla/joulunavajaisissa talutusponina pienemmille. Muumi on mukava pikku poni, joka ei tahtoisi kärpäsellekään pahaa, mutta kyllä häneltä myös luonne löytyy, kun tarkkaan katselee. Muumi on käsittämättömän kiintynyt Helgaan, ja näyttää sen myös jäädessään yksin. Myös muumilla voi ratsastaa ja kuuntelee pohkeita yms., mutta ei taida koulua/esteitä sen paremmin. Kuitenkin potentiaalia ratsuksi löytyy. Pieni unelma olisi myös opetus kärryilläajoon. Muumilla on myös hoitaja.

Kuvia poneista ei tällä hetkellä ole, mutta on tulossa...