Huiviensa alla tuntee talven saapuvan
Tyttö on niin nuori vasta, poika katsoo ikkunasta
Tummien silmien, lumoon harhautuu
Hullu vain kai toivoa vois onnen alkavan
Kahvilasta poika astuis luokse kulkijan
Lämpimään veis kulkemasta, välittäis ei kunniasta
Mahdoton, päästä on, pakoon maailmaa
Seis! Vain lapsi haaveissaan
Nää kahleet irti saa, muut kastimerkin kohtaloltaan saa
Seis! Nuo kaksi maailmaa
Ei toisiansa kohtaa, niin ei käynyt milloinkaan
Kuinka monta voimatonta yöhön uppoaa?
Meren mustan tuolla puolen jossakin on maa
Ruokkinut ei slummi lasta, toivo jostain paremmasta
Rohkean, kulkijan, rajan taakse tuo
Seis! Vain lapsi haaveissaan
Nää kahleet irti saa, muut kastimerkin kohtaloltaan saa
Seis! Nuo kaksi maailmaa
ei toisiansa kohtaa, niin ei käynyt milloinkaan
Seis! Vain lapsi haaveissaan
Nää kahleet irti saa, muut kastimerkin kohtaloltaan saa
Seis! Nuo kaksi maailmaa
ei toisiansa kohtaa, niin ei käynyt milloinkaan