Naula aidassa
Lue toki koko tämä kertomus aina viimeiseen lauseeseen asti.
Tärkeintä onkin lukea viimeinen lause.
Olipa kerran pahantuulinen pikkupoika. Hänen isänsä antoi hänelle
pussillisen nauloja ja sanoi, että joka kerran kun hän menetti
malttinsa hänen tuli vasaroida yksi naula aidan takaosaan. Ensimmäisen
päivän naulasaalis oli 37 naulaa. Muutamien viikkojen aikana poika oppi hillitsemään
kiukkuaan ja päivittäin naulojen lukumäärä yhä pieneni. Hän huomasi, että oli
helpompaa hillitä itsensä kuin takoa nauloja aitaan. Vihdoin koitti päivä,
jolloin hän ei kertaakaan menettänyt malttiaan. Hän kertoi siitä isälleen ja
tämä ehdotti, että poika vetäisi aidasta pois yhden naulan jokaisena
sellaisena päivänä, jolloin hän ei kiivastunut. Päivät kuluivat ja lopulta
nuorukainen voi vihdoin kertoa isälleen, että hän oli poistanut kaikki naulat.
Isä johdatti pojan kädestä pitäen aidan luo. Hän sanoi: "Olet
tehnyt hienoa työtä, poikani, mutta katsopas aidassa olevia reikiä. Aitaa ei
koskaan enää saada entiselleen. Vihapäissäsi sanomat sanat jättävät juuri
tämänlaisia arpia. Voit iskeä veitsen toiseen ihmiseen ja vetää sen ulos. On ihan
samantekevää, kuinka monta kertaa pyytelet anteeksi - haava on yhä olemassa."
Sanoilla aiheutettu haava on aivan yhtä paha kuin ruumiillinenkin.
Ystävät ovat tosi harvinaisia jalokiviä. He saavat sinut
hymyilemään ja rohkaiset sinua onnistumaan. He kuuntelevat meitä, he lausuvat
meille kiitoksen sanat ja haluavat aina avata sydämensä meille.
Osoita ystävillesi, kuinka paljon heistä välität. Lähetä tämä
viesti jokaiselle, jota pidät YSTÄVÄNÄSI, vaikka se tarkoittaisi, että palautat sen
sille, joka sen Sinulle lähetti. Jos se palaa takaisin
itsellesi, tiedät, että Sinulla on ystäväpiiri.
Suo minulle anteeksi, jos joskus jätin sydämeesi naulan reiän...