Keskelle metsää..
Pois, kauas kaikesta siitä,
mikä tekee minusta jonkun muun,
kuin mitä olen.
Erakko. Antisosiaalinen.
Itsetuhoinen.
Kuuntelisin aamusta iltaaan,
kuinka puut kuiskivat salojaan.
Katsoisin kuinka aurinko kuolee horisonttiin.
Rauha.
Ja sitten, yhtenä pimeänä talviaamuna,
jostain kuusien keskeltä kuuluu laukaus.
Ja sen jälkeen ei mitään.
Rauha.
Runo II
Se taakka oli liian valtava kannettavaksi.
Sääriluu sen painosta katkesi.
Keskelle suota jäi polo makaamaan,
samalla sylkien syytöstä kohti jumalaa:
Miksi minä? Miksi näin? Mitä väärää sinua kohtaan tein?
Kaikkeni yritin, kaiken annoin, enemmänkin!
Nyt makaan sinun luomassa letossa,
eksyneenä ja rikki!
En jaksa enempää, en askeltakaan!!
Miksi minut hylkäsit!!
ainoa vastaus Iltaan katoaville huudoille
Oli hiljalleen sakeneva lumisade.