viime yönä emmi, sä tulit mun uniin. sä tulit filmtowniss... sä et ollukka kuollu. sä olit hengis. se sun nauru, se oli se mitä mä olen kaivannu. se oli..jotain niin totta.
mä aamull luulin et sä olet elos...
sä sanoit mulle et sä olit vaa koomas. ja kaikille uskoteltii et sä oot kuollut.... sä et ymmärrä. mä en ymmärrä. mä en tahdo ymmärtää. onko pakko jos ei taho?
sit tajusin. ku olin minuutin ollu siinä extaasissa. et oot elos. et vittu. emmi......
4kk siit on aikaa, se oli kuin eilinen. kun mä heräsin... mä koin sen uudelleen... sä sä....
et voi olla mennyt pois. sä olet täällä jossain meidän kaikkien seas....
sä... rikoit mut...
mä haluan takaisin sut....
rakastan sua. kävin luonas ekaa kertaa KUNNOLLA. mun joululahja sulle oli siell, ihan nii ku oisin äsken sen vieny.. .
toivottavasti sait siitä iloa silmiis, se oli iha sun näkönen kukkainen..
LIIAN KYLMÄÄ, KUN EN TUNNE LÄMPÖÄSI.. NYT MIETIN MISSÄ SÄ MEET.....