Ilmoitin meidän perheen vauvauintiin joka alkaa kuukauden lopulla. Kivaa itsekkin päästä liikkumaan kun tuntuu että on ihan huonossa kunnossa kun ei oo piiiitkäääään aikaan oikeen mitään päässy tekemään.
Perjantaina meidän pikkuneiti joutui oksentelun takia sairaalaan. Joutui pari yötä olemaan tarkkailussa ja tehtiin kaikenmaailman kokeita ja lopputulos oli että mitään ei löytynyt, eli ilmeisesti kyse oli vaan jostain vatsapöpöstä. Nyt neiti jo ihan oma itsensä ja terve ja päästiinkin kotiin taas.
Haa, nyt sentään jo supistelee kunnolla että voipi tulla tänään vielä lähtö Naistenklinikalle. Viimeinen ässä siis ilmeisesti toimii kuitenkin, jopa ilman niitä kahta ekaa :) Ilmoitellaan kuinka kävi.
Pikkuhiljaa alkaa olla malttamaton olo, sais toi vauva tulla jo, alkaa olee vähän pinkee olo eikä ees kolmen ässän (siivous-sauna-seksi) avulla tapahtunut mitään edistystä. No, ei auta kuin odottaa...
Ei mitään tekemistä ja kun ei enää oikeen jaksa mitään tehdäkkään. Puuduttavaa tällainen kotona olo, taidan lähteä koirien kanssa köpöttelemään pikku lenkin. Jakautumatta siis edelleen.