Oltiin jo kauan aikaa kuljettu rinnakkain
Me elettiin kahdestaan sinä ja minä vain
Kunnes mä sotkin kaiken
En enää välittänyt
Petin sun luottamuksen ja siitä kärsin nyt
Vaellan tietäni yksin
Se on raskas taival takkuinen
Mut ehkä tämän kaiken ansaitsen
Toivon, että mä muutun
Ja opikseni ottaisin
Oi kunpa saisin kaiken vielä takaisin
Sun varjo mua seuraa
Se ei jätä rauhaan
Olemuksesi painaa mun alitajuntaa
Aina kun silmäni suljen heti sinut nään
Mä missä ikinä kuljen tunnen ikävää