Ei oo rekku kotona :( se on hesassa eläinsairaalassa ja menee huomenna leikkaukseen. sitte alkaaki mulla seuraava kolme kuukautinen koiran kuntoutusta. lääkäri totes, et jossen ois vieny niin nopeesti koiraa tutkimukseen ja leikkaukseen, ei se olis välttämättä kävelly enää kuukauden päästä ja ois pitäny lopettaa. no mitä hittoo?!? vastaha se alko nilkuttaa viime viikolla, vaikkaki se liikkuminen oli kyllä pahan näköstä, mut et niin pahaa! miten ihmeessä sitä voi tietää koska se koira on niin kipee, et pitää saada heti lääkäriin. varsinki, ku on tuollanen rontti joka ei pienestä valita. onneks seurailen nanskun liikkeitä ja touhuja, et tajusin viedä sen pian lääkäriin. perjantaina soittelin ympäri hesaa, et mihi sen sais nopeiten, osaavan lääkärin käsittelyyn ja arvioitavaks. paskanaha se polvi sitte oli, ilmeisesti. huomenna selviää enemmän leikkauksen jälkeen. ja taas saa huomenna ajaa hesaan, tänään sieltä vasta tulinki. mutta eipä haittaa. mitä, sitä ei rakkaan koiransa eteen tekis!!
mut silti täällä on niin omituisen hiljasta..ja kuvittelen kuulevani koiran uniset huokaukset kun se kääntää kylkeensä. eipä ne vaan taida ihan tänne asti kuulua. no mutta huomenna näen taas rakkaani. sitte pistetään kulta kuntoon ja tikkien poiston jälkeen aletaan käymään turussa vesijuoksumatolla. kallis on rekku, mutta ei oo sen rakkaampaa. niin lojaali ja tekis varmasti mun puolesta kaikkensa, jos sellanen tilanne tulis eteen.
mun ihana kulta. ootan sua jo kotiin. huomenna nähdään. laitetaan sut kuntoon ja sit voidaan tehä taas mukavia lenkkejä ja kaikkee kivaa yhes.. miss youuuu already!
<3<3<3<3<3<3<3<3