IRC-Galleria

Nyt on kulunut aika niin sutjakkaasti, ettei ole kerenny edes päiväkirjaan kirjottelemaan!

Mie oon aivan järjettömän ylpeä kohonneesta kunnosta, ja mun telemark-reisistä! Aaaah, rakastuin siihen lajiin kyllä aivan täysillä. Saan lämpimiä aaltoja heti kun kuulen sanan telemark, tai jos näen jossain telemark välineitä. Jep. Olen seonnut. Rakastunut! :D

Tässä rakkauden ensi huumassa on liikunnallisuus muutenkin saanut aimo sysäyksen eteenpäin. Levin ruskamaratonin treenit onkin käynnistynyt oikein lupaavissa merkeissä! :)

Mahtavaa kevättä ja kesää kaikille kavereille ja miksei muillekin!

Ps. Mii Ellé Anette sai eilen ensimmäiset alppisuksensa. ;-)

Niin se aika vaan kuluu... :) Äidin pikku kakadu täytti jo 8 kk. Uskomatonta miten nopeasti aika menee, ja mun vauvasta tulee päivä päivältä isompi tyttö. Jotenkin haikeaa, että tuo ihana vauva-aika alkaa kohta loppumaan, vaikka haluaisin elää tätä kokoajan.
Mutta onneksi kuitenkin elän sitä niin täysillä kuin vain voin :) Jokainen ilme, uusi ääntely, nauru...Apua. Miten jokin ihminen voi olla niin hurmaava ja täydellinen!
Olen niin rakastunut korviani myöten tuohon erittäin itsepäiseen, ja pippuriseen nuoreen neitiin! Olin onnesta soikeana, kun neiti vihdoinkin teki sen ensimmäisen kerran. "Äittä" ja tuijotti nauravilla silmillään :D Sydänhän siinä meinasi pakahtua! Ja sen jälkeen Mii onkin hokenut sitä lähes lakkaamatta ;)

Uskomatonta on myös, miten paljon huomiota Miikkis kerää ihan ventovierailta ihmisiltä. Lentoasemalla toissapäivänä ihmiset kuiskuttelivat, jotta ompas hyvännäköinen vauva. Ja äitihän oli räjähtää ylpeydestä.

Elikäs Salibandyn Rock SM kutsuu! Kaikki huomenna sankoin joukoin kannustamaan meidän joukkue öö... ainakin yhteen tasapeliin! :D

Miikkis näytti tänään oppineen kaksi erittäin hyödyllistä taitoa. Ensinnäkin, neiti osaa riisua itse vaippansa ja pissata sitteriin. Nice!
Toiseksi tyttö osaa tuikata itseään hammasharjalla silmään!

Äiti on niiiiiin ylpeä! <3

Täältä tullaan Rock Salibandy SM! #69

Tähän astisen elämäni suurin menetys ja suru. Ei ole sanoja. On vain muistot. Ensimmäisestä ääntelystä, silmien aukaisusta, painiin sisarusten kanssa. Voi Venla. :( Tiedän, että sinulla on nyt kaikki hyvin, ja saa metsästää huiskaa ja noutaa palloja ilman kipuja. Rakastin sinua hännänhuipusta viiksien kärkiin saakka. Täydellisin tyttö. Silmiesi vihreä loiste ei sammu muistoissani koskaan. Nuku hyvin rakkaani.

Päivän biisi happoradio - hirsipuu. Melkosessa hirressä täs pian roikkuu, jos ei muutto ala edistyyn.

Häpi häpi!!

Rakastan uusia kenkiäni - meidät on luotu toisillemme!

Joskus kolahtaa tosi pahasti. Mitään ilmaiseksi ei tuu, sanotaan. Tääkin hetki maksaa varmaankin liikaa. Omistajan elkein tuut taas minun luo ja sanoillasi saat tahtoosi uskomaan. Kiinni toisaalla oot,kerro miksi piittaa en. Leikin että tän hetken oot vain mun. Tahtois kaivata en mitä omaksi en saa, milloin aamullakin vielä oot mun? Mä luulen, että väärin teen mutten oppinut oo koskaan luopumaan, se on liian vaikeaa. Ymmärrän jo niitä, jotka tästä on itsensä löytäneet. Mitä säännöilleni teen? Vaikka toisaalla kiinni oot, auta silti mua, leiki että tän hetken oot vain mun. Ilman sua kaadun, kaikki tää valheeks paljastuu. Milloin aamullakin vielä oot mun? Sydämmeni sulle jäi. Takaisin sen tahtoisin.